Onnistumisen elämyksiä, osa 2!

Martinlaakson lukion lisäksi myös Tikkurilan lukiossa on uusi opetusmenetelmä kokeilussa. Sielläkin sekä opettajan että opiskelijoiden kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Opiskelijoiden opiskelumotivaatio, ryhmässä oppiminen ja sitä kautta matematiikan kielellä puhuminen on lisääntynyt.

Satu Sallinen, Tikkurilan lukio:

MAA3 kurssi meni hyvin. Oppilaat olivat innostuneita ja tunnit olivat huomattavasti normaalia energisempiä, myös iltapäivisin. Yleisesti voisin sanoa, että kurssi oli tosi positiivinen kokemus paitsi omasta näkökulmasta, niin myös oppilaiden.

Tuntui, että osaaminen oli heikoillakin oppilailla parempaa kuin aiemmin ja täysin päättömät vastaukset jäivät kokeesta puuttumaan. Eli vaikka ei osattu, ei tarjottu silti mitään ihan järjetöntä, josta näkisi ettei oltu oikeesti ymmärretty yhtään mitään. Hyvät oppilaat pysyivät hyvinä ja nopein teki kurssit MAA3 ja MAA4 sen yhden jakson aikana (arvosanoin 10 & 9).

Mun mielestä tää sopii hyvin kaikille. Jatkan tätä kokeilua ainakin kurssilla MAA4, todennäköisesti pidempäänkin. Innoistuin asiasta ja koen opetusmenetelmän hyväksi.

Satu kysyi myös opiskelijoiden kommentteja kurssin jälkeen. Alla muutama niistä:

  • ”Kerrankin erilaista opetusta, joka ei ole muutos huonompaan suuntaan.”
  • ”Minulla oli kurssilla hauskaa ja innostukseni matikkaan heräsi jälleen.”
  • ”Minulle jäi hyvä mieli kurssista ja tunneille oli mukava tulla.”

Lisää kommetteja: Oppilailta saatu palaute

Onnistumisen elämyksiä!

Seuraavan sähköpostiviestin lähetti meille yläkoulun opettaja, joka otti 8. luokkalaisten kanssa koekäyttöön uuden oppimisympäristön joulukuussa 2011.

Minna Collanus, Kilterin koulu:

Hei!

Meillä on mennyt mielestäni hyvin. Oppilailta ei kuulu soraääniä, ovat ymmärtäneet idean. Nyt polynomien kanssa nettivideot ovat olleet käytössä ja niistä on kuulemma ollut hyötyä. Yksi käyttää puhelinta videoihin ja nettipohjaisiin tehtäviin (pääasiassa openmatikka.fi), mutta muut haluavat miniläppärin tai pöytäkoneen vapaana olevassa luokassa. Jannelle lähetinkin jo kommenttia, että ”opetus.tv:n videoista on oikeasti hyötyä”. Ja yksi kokeili oman videon kuvaamista kännykällä. En saanut katsoa, koska se kuulemma sisälsi pari kirosanaa.

Käsitekarttojen värittely tuntuu mielekkäältä, joten yksityiskohtaisemminkin asiat voisi laittaa. Ja oppikirjapulassa olemme testanneet senkin, että kaivetaan vain sisällysluettelosta aihe ja edetään sen mukaan. Mutta tämä ei noilla kaikkein heikoimmilla tietenkään toimi, vaan he tarvitsevat selkeät tehtävät. Aika hyvin olemme myös kurssin aikataulussa, koe on viiden tunnin päästä, kukaan ei vielä ole kokonaan suorittanut kurssia ja viimeinenkin on nyt päässyt alkuun (mutta tuskin pääsee koetta tekemään muun ryhmän kanssa). Seuraava kurssi onkin sitten jo helpompi aloittaa, kun osalla on jo perusteet hallinnassa ja päästään melkein suoraan yhtälöihin.

Oppitunneillä meitä on välillä ollut neljä aikuista 23 lapsen kanssa, mutta olen ollut usein yksinkin. Mitään hirveää katastrofia ei ole syntynyt, minusta kaikki kuitenkin opiskelevat ja jaksavat jo odottaakin opettajaa. Jatkan ehdottomasti samalla tavalla tämän luokan kanssa ja myös seiskan ryhmäni kanssa. Siellä on alkamassa geometrian kurssi ja todella sekalainen sakki tulossa opiskelemaan.

Jos haluat oppilaitteisi motivaation ja innostuksen lisääntyvän merkittävästi matematiikan opetusta kohtaan, kokeile näillä sivuilla kuvattua opetusmenetelmää. Jos haluat kokeilla tätä opetusmenetelmää oman ryhmäsi kanssa, mutta et ole varma miten alottaisit, aloita ottamalla yhteyttä meihin: pekka.peura (at) eduvantaa.fi.

Tavoitteenamme vähentää opettajien työtaakkaa – työkaluja perusopetukseen ja lukioon

Perusopetuslain uudistukset astuivat voimaan vuoden 2011 aikana, joiden myötä oppilaiden jako yleis- ja erityisopetukseen poistui. Uudistuksen seurauksena opetusryhmien heterogeenisuus kasvaa entisestään ja opettajan odotetaan vastaavan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin ja erilaisiin oppimisen haasteisiin samanaikaisesti. Opettajien vastuuta ja työtaakkaa kasvatetaan jatkuvasti. Milloin tulevat uudistukset työtaakan vähentämiseksi?

Kaikkia peruskoulun samalla vuosiluokalla olevia oppilaita yhdistää ikä, mutta se jääkin helposti ainoaksi heitä yhdistäväksi tekijäksi. Oppilaiden sen hetkinen matematiikan osaamisen taso ja kyky omaksua uusia asioita poikkeavat toisistaan valtavasti. Taitotason erilaisuuden voi todeta alla olevasta kuvaajasta (kuva 1), jossa on vuoden 2011 valtakunnallisen 9. luokan matematiikan kokeen arvosanajakauma. Gaussin käyrän huippu osuu 16 pisteen tietämille kokeessa, jossa lahjakkaimmat opiskelijat ovat saaneet 60 pisteen saaliin. Tämän pistejakauman voi hyvin olettaa kuvaavan myös peruskoulun keskiverto-oppilasryhmää.

Lähde: Dimensio-lehti 6/2011, MAOL ry.

Opettaja ei pysty nykyjärjestelmässä vastaamaan lahjakkaimpien oppilaiden tarpeisiin, kun suurin työpanos menee tiedollisesti ja taidollisesti monta vuotta lahjakkaimpia jäljessä tulevien oppijoihin. Opettaja ei pysty myöskään vastaamaan heikoimpien oppijoiden tarpeisiin, koska hän joutuu väkisin opettamaan heille uusia vaikeita asioita liian nopeasti ja liian aikaisin, jotta lahjakkaimmat oppijat eivät kärsi yhteisopetuksessa liikaa.

Kompromissi opettaa keskimääräisen opiskelijan taitotasolla ja oppimisnopeudella on ehkä kaikkein tehottomin ratkaisu, koska myös keskitason oppilas kärsii levottomasta oppiympäristöstä ääripäiden tylsistyessä ja ahdistuessa kilpaa opetettavasta aiheesta.

Martinlaakson lukiossa ja Kilterin koulussa on yhteistyössä opetus.tv:n kanssa aloitettu syksyllä 2011 opetuskokeilu, jonka tavoitteena on

  • vähentää opettajan työtaakkaa
  • tukea enemmän lahjakkaita oppijoita
  • tukea enemmän keskitasoisia oppijoita
  • tukea enemmän heikkoja oppijoita
  • lisätä oppilaiden motivaatiota matematiikan oppimista kohtaan
  • lisätä oppilaiden sosiaalista kanssakäymistä matematiikan kielellä

Opetuskokeilu on lähtenyt käyntiin positiivisissa merkeissä!

Lisätietoja kokeilusta voit kysyä vieraskirjan kautta tai suoraan Pekalta: pekka.peura(ä)eduvantaa.fi. Lisätietoja saat myös lukemalla tätä blogia.

”Miksi koulujärjestelmämme perusoletuksena on, että tärkein oppilaita yhdistävä tekijä on heidän valmistuspäivämääränsä?” (Kohta 6:55)