Turun Normaalikoulu

“Menestys oli huikea: Yksi oppilas herkistyi kyyneliin hyvistä koearvosanoista, toinen totesi ettei koskaan ollut saanut yläkoulun aikana niin hyvää numeroa. Erään oppilaan edellisen kurssin koearvosana oli 4½, nyt 9+.”

jooseppi_jarvinen_ oppimispolku

Kuva. Osa seitsemäsluokkalaisten oppimispolkua

Teksti: Jooseppi Järvinen, matemaattisten aineiden opettaja, Turun Normaalikoulu

Lyhyt matematiikka omaan tahtiin

Otin MAB1:llä käyttöön yksilöllisen oppimisen menetelmän. Opiskelijoilla on nyt tehtävälista liimattuna vihkoon ja punakynät viuhuu. Kesällä pohdin, miten menetelmä mahtaa onnistua, koska lyhyen matematiikan opiskelijat eivät välttämättä ole niitä kaikkein motivoituneimpia.

Olen ollut kuitenkin todella positiivisesti yllättynyt. Kurssilaiset ovat kiinnostuneita ja ymmärtäneet vastuunsa ja saaneet sitä kautta motivaatiota. Tunnin päätteeksi monesti kyselevät läksyjä – totean että jos on kolmet häät ja kahdet kissankastajaiset, ei ehdi tekemään paljoakaan, jos on rauhallisempi viikonloppu tiedossa, kannattaa ehkä jotain tehdäkin. Tämä on paitsi hymyilyttänyt, myös motivoinut. Ryhmäjako on toistaiseksi mennyt ystävyyssuhteiden perusteella – pääasia että ryhmäytys toimii.

Homma on mennyt aivan kuten muillakin menetelmää käyttäneillä opettajilla: osa opiskelijoista tavoittelee ensin kaikkia perustehtäviä ja tämän jälkeen tekevät syventävän kierroksen, toiset tekevät tehtäviä numerojärjestyksessä. Kurssille ei ole vielä opetusvideoita saatavilla, mutta niiden puuttuminen pakottaa käyttämään oppikirjaa ja kannustaa täten oppimaan oppimiseen. Esimerkiksi murtokakkuja pidän aina luokassa saatavilla. Toistaiseksi opiskelijat ovat olleet hieman ujoja välineiden suhteen, mutta vähitellen sekin kehittynee.

Tuntuu siltä, että menetelmä toimii vähintään yhtä hyvin lyhyessä matematiikassa kuin pitkässä, jossa opiskelijat ovat lähtökohtaisesti jo motivoituneempia. Ja oli ehdottoman järkevää aloittaa heti lukion ensimmäinen kurssi tällä menetelmällä.

Yksilöllinen oppiminen yläkoulussa

Yläkoulun puolella onkin jännittävämpää. Keväällä tein pienen kokeilun parin porukan kanssa – Tilastot & Todennäköisyys -kurssin tilasto-osuuden itsenäisesti. Oli tehtävälista, tarkistuspiste ja toimittiin ryhmissä. Menestys oli huikea: Yksi oppilas herkistyi kyyneliin hyvistä koearvosanoista, toinen totesi ettei koskaan ollut saanut yläkoulun aikana niin hyvää numeroa. Erään oppilaan edellisen kurssin koearvosana oli 4½, nyt 9+.Kokenut kollega arveli ennen kokeen pitämistä, että kokeeni olisi ollut liian vaikea. Toisin sanoen helppo koe ei ole riittävä selitys oppilaiden menestykselle.

Aloitin kahden uuden seiskaluokan kanssa tänä syksynä. Toisessa luokassa on 10 oppilasta, toisessa 18. Kanssani on erityisopettaja tai oman kielen opettaja apuna. Toimimme kuitenkin koko ajan yhdessä luokkatilassa. Erityisopettaja ei ole mukana pelkkänä apuopettajana vaan keskitymme toiminnassamme samanaikaisopettajuuteen.

Ensimmäisellä viikolla liimattiin matematiikan opiskelun säännöt vihkoon ja käytiin ne läpi (lue kirja ja kysy kaverilta ennen opettajaa, käytä punakynää, …). Lisäksi päätin ottaa ns oppimispolut käyttöön. Yhdessä polussa on 10-20 tehtävää (sisältää myös monisteita, ”lue kirjan kpl 2 ja kirjoita teorialaatikko vihkoon” etc), jonka jälkeen saa siirtyä seuraavaan polkuun. Poluista löytyy aina risteyskohtia, jolloin oppilas saa valita helpomman ja haastavamman polun väliltä. Tunnilla on saatavana välineitä, tällä hetkellä käytössä on lukusuorat ja VaNe-värisauvat. Ihan mukavasti oppilaat sauvoja jo nyt hakevat. Välineiden lisäksi oppilailla on kansiossa saatavilla oikeat vastaukset, tehtävämonisteet, uudet polut ym.

Oppilailla on vielä hieman hakemista ryhmätyöskentelyn suhteen. Ryhmässä pohtiminen on vielä vaikeaa, liian helposti halutaan turvautua opettajaan. Tätä on kuitenkin helppo harjoitella. 75 minuutin oppitunnit ovat vaan turhan pitkiä vain laskemiseen, ollaan pelailtu bingoa tuntien lopussa kiinnostuksen kohottamiseksi. Ensi viikolla saamme käyttöömme PC:llä pelattava pelin, jossa seikkaillaan laivalla satataulun päällä ja pohditaan peruslaskutoimituksia ja niiden käänteistoimituksia.

Odotan toiveikkaasti ensimmäisiä kokeita ja niiden tuloksia – uskon opettajan innokkuuden tarttuneen myös oppijoihin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.