”Opetustyyli, jota ei todellakaan voi soveltaa perinteisessä opetuksessa…”

Kuva: Bojan Kontrec

Loimaan lukion opettaja Terhi Raittila kokeili yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää keväällä 2012 lukion MAA11-kurssilla. Tikkurilan lukion Satu Sallinen puolestaan jatkoi menetelmän käyttöä tänä syksynä MAA7-kurssilla. Tässä heidän kokemuksistaan:

Satu Sallinen, Tikkurilan lukio, MAA7-kurssi:

Jatkoin tällä opetusmenetelmällä ja oppilaatkin sen tiesivät etukäteen, eli vähän valikoituivat sen mukaan. Joukossa oli muutama alkuun epäileväinenkin.

Etukäteen pohdin, että mitenköhän MAA7 (ja muut tämän vuoden kurssit) sujuvat, kun derivaatta on aina hankala, mutta nyt näyttää hyvältä! Laitoin kahta eri tasoa olevia tehtäviä ja annoin ohjeeksi: ”helpot” ensin, ennen kuin edes katsotte muita. Suurin osa pääsi koko kirjan läpi neljässä viikossa ja kaksi jälkimmäistä viikkoa meni opiskelemalla samoja asioita uudestaan, mutta nyt ratkomalla vaikeampia tehtäviä.

Tämä tuntuu toimivan tosi hyvin! Asiat, jotka normaalisti tuntuvat olevan opiskelijoille vaikeita, eivät enää olleetkaan, koska ekalla kierroksella he katsoivat vain mistä on kyse, eivätkä yrittäneet heti samalla solveltaa uutta tai tehdä mitään vaikeaa. Toisella kierroksella tehdessään vaikeampia tehtäviä, ne eivät enää olleetkaan vaikeita, koska he olivat jo ehtineet sulatella asiaa ja olivat käyttäneet samoja taitoja jo perustehtävissä pitemmän aikaa. Opetustyyli, jota ei voi todellakaan soveltaa perinteisessä opetuksessa…

Parhaat saivat kaiken tehtyä puolitoista viikkoa ennen koetta (yht. 94 tehtävää), ja heikot ehtivät kyllä tehdä perusjutut just ennen koetta. Hyvin siis menee ja koeviikon jälkeen nähdään, miten opetusmenetelmän käyttö vaikuttaa arvosanoihin.

Terhi Raittila, Loimaan lukio, MAA11-kurssi:

Kokeilin opiskelijalähtöistä oppimista MAA11-kurssilla. En pakottanut pienryhmiin, joten pienryhmiä ei syntynyt itsestään. Opiskelijat työskentelivät pääasiassa pareittain, opiskelivat aiheen kirjasta ja tekivät tehtäviä. Minä neuvoin, opastin ja yritin kiinnittää huomiota keskeisiin asioihin mm. kyselemällä, kun huomasin ongelmia.

Kurssilla edettiin omaa tahtia tehtäviä tehden. Oman osaamisen kontrollointi ennen koetta jäi selvästi mietityttämään sekä opiskelijoita, että itseäni. Ehdotus kertaustunneista ennen koetta on ihan hyvä.

Tämä kurssi sopi hyvin toteutettavaksi opiskelijalähtöisesti, koska kyseessä syventävä kurssi ja tavoitteet ovat erilaisia. Lisämateriaalikin olisi ollut osalle tarpeen, mutta tämä olisi pitänyt sopia etukäteen, koska nyt nopeasti työskennelleet kokivat ”vapaa-ajan” kurssin lopussa saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua :).

Itse aion jatkossa tehdä kurssin tueksi Moodle tms. sivun, jossa on tukimateriaalia ja välikokeita/testejä (vaikkapa sähköisesti palautettavia), joita voi tehdä ja joista saa palautteen kurssin aikana. Tehtäviä oli 64 kpl joista suurin osa teki yli 85%.

Kiitos kovasti uusista ideoista opetuksessa!

Terhi kysyi myös opiskelijoiden kommentteja kurssin jälkeen:

• ”Pidin paljon kurssin ideasta ja erityisesti siitä, että omasta tehdystä työstä saa kongreettisesti jotakin hyötyä kokeessa. Huonoa on se, että itsenäisesti opiskelemalla ei välttämättä ymmärrä täysin kaikkea.”
• ”Opiskelu oli erilaista, joka oli hyvä asia. Huonoa oli ehkä se, että jos ehti tehdä kaikki tehtävät ei ollut tekemistä. Minulle näin ei käynyt.”
• ”Hyvää oli, että sai opiskella omaan tahtiinsa.”
• ”Tykkäsin opiskella tällä tavalla sillä tuli luettua enemmän kirjaakin.”
• ”Hyvä ilmapiiri, kaikki saivat edetä omaa tahtiaan, huonoa ei mielestäni ollut mikään.”