Polku-verkkopalvelu ja Vapaa matikka

”…kynnys kokeilla yksilöllisen oppimisen opetusmallia ei ole koskaan ollut näin matalalla. Polku, Vapaa matikka ja Opetus.tv tarjoavat yhdessä MAA2-kurssille erittäin kattavan opiskelu- ja opetusmateriaalin uudella pedagogisella toimintamallilla höystettynä. Vieläpä täysin ilmaiseksi.”

Teksti ja kuvat: Pekka Peura

Kirjoitin viime kuussa tekstin (Peuran Polku) yksilöllisen oppimisen opetusmallin ja siihen varta vasten räätälöidyn Polku-verkkopalvelun käyttämisestä opetuksessa. Kolmessa lukiossa suoritetun opetuskokeilun jälkeen (kurssit MAA1, MAB1 ja MAA5, yhteensä noin 230 opiskelijaa) on todettava, että minun ja kollegoitteni kokemukset menetelmästä ja Polku-verkkopalvelusta ovat olleet moneltakin kantilta hyvin rohkaisevia ja positiivisia. Opiskelijoiden viesti on ollut myös hyvin selkeä: tätä lisää!

Toiminnalliset tutkimustehtävät ja GeoGebra

Niinpä jatkoimme Lauri Hellstenin ja Janne Cederbergin kanssa oppimateriaalin tekemistä myös MAA2-kurssille, ja siitä on valmistunut jo melkein puolet. Uutuutena olemme onnistuneet kehittelemään GeoGebra-upotusten avulla korkeamman tason ajattelutaitoja kehittäviä toiminnallisia tutkimustehtäviä, jotka ovat osoittautuneet opiskelijoille hyvinkin haastaviksi (kuva). Lukiomme aloittavat opiskelijat ovat niin tottuneita staattisiin ja mekaanisiin tehtäviin, että helpotkin tutkimustehtävät tuntuvat heistä aluksi ylitsepääsemättömän vaikeilta.

Polku_gg

Kehittämiimme uudenlaisiin tutkimustehtäviin kannattaa jokaisen opettajan tutustua, vaikka ei opettaisikaan matematiikkaa lukiossa, koska niissä näkyy sähköisten oppimateriaalien todelliset mahdollisuudet. Tässä linkki yhteen esimerkkiin (käyttäjäkokemus on miellyttävin tablet-laitteella tai tietokoneella, vaikka kyllä GeoGebra puhelimellakin toimii).

Vapaa matikka ja Opetus.tv

MAA2-kurssille on olemassa myös Avoimet oppimateriaalit ry:n tekemä Vapaa matikka 2 -oppikirja (versio 0.83), joka on julkaistu avoimella CC-BY-lisenssillä. Vaikka kyseinen kirja ei olekaan vielä täysin loppuun asti hiottu, siitä löytyvät kaikki kurssin oleelliset asiat selkeästi esitettyinä. Lisäksi kyseisen oppikirjan hienoutena on se, että jokaisen kappaleen alussa on suora linkki kyseistä kappaletta käsittelevään Opetus.tv:n opetusvideoon. Näin ollen sähköistä oppikirjaa käyttäessään opiskelija voi kätevästi valita, lukeeko hän teorian kirjan tekstistä vai katsooko sen mieluummin opetusvideona.

Täytyykin todeta, että tällä hetkellä kynnys kokeilla yksilöllisen oppimisen opetusmallia ei ole koskaan ollut näin matalalla. Polku, Vapaa matikka ja Opetus.tv tarjoavat yhdessä MAA2-kurssille erittäin kattavan opiskelu- ja opetusmateriaalin uudella pedagogisella toimintamallilla höystettynä. Vieläpä täysin ilmaiseksi.

Yksilöllinen etenemisvauhti, yhteisölliset toimintatavat

Vaikka opetusmallini korostaakin jokaisen oikeutta edetä opinnoissaan itselleen sopivinta vauhtia, toimii menetelmä käytännössä parhaiten, jos luokkahuoneessa sovelletaan yhteisöllisiä toimintatapoja. Tässä onkin yksinkertaiset ja konkreettiset ohjeet, miten yksilöllisen oppimisen opetusmallin pystyy ottamaan käyttöönsä nopeasti ja vaivattomasti (esimerkkinä MAA2-kurssi):

  1. Järjestä pulpetit ryhmittäin siten, että opiskelijoiden välinen kommunikaatio on mahdollisimman helppoa.
  2. Jaa opiskelijoille oppimispäiväkirjat (MAA2.pdf, MAA2.docx) ja pyydä heitä liimaamaan ne matematiikan vihkon sisäkanteen.
  3. Pyydä opiskelijoita avaamaan Vapaa matikka 2 -oppikirja (esim. omalla puhelimellaan) ja porukalla ratkaisemaan oppimispäiväkirjan osoittaman ensimmäisen tehtävän.
  4. Jos he osaavat ratkaista tehtävän, pyydä heitä kokeilemaan seuraavaa. Jos kukaan heistä ei osaa ratkaista tehtävää, opeta asia kyseiselle pienryhmälle.
  5. Kun opiskelijat ovat saaneet ensimmäisen osion tehtävät tehtyä, pyydä heitä menemään sivustolle polku.opetus.tv ja tekemään testin MAA2 testi1.1. Testi perustuu ohjattuun itsearviointiin, jonka tarkoituksena on pitkäjänteisesti kehittää opiskelijoiden korkeamman tason osaamistaitoja (analysointi ja arviointi).
  6. Pyydä opiskelijoita merkitsemään testitulos oppimispäiväkirjaansa. Jos opiskelija sai testistä yli 90% oikein, voi hän turvallisin mielin edetä seuraavaan aiheeseen. Jos hän sai testistä alle 90% oikein, ohjaa hänet harjoittelemaan vielä niitä asioita, joita hän ei testin mukaan (opiskelijan oman arvion mukaan) vielä hallitse. Harjoiteltuaan aihetta uudestaan niin kauan, että hänestä itsestään tuntuu, että asia on hallinnassa, ohjaa hänet tekemään saman osion seuraava testi (MAA2 testi1.2). Tämä toimintamalli perustuu Bloomin mastery learning -malliin.
  7. Jos joku saa kaikki testit tehtyä hyvällä menestyksellä ennen kurssin loppua, ohjaa hänet opiskelemaan seuraavan kurssin ensimmäisiä aiheita.
  8. Koeviikolla kurssikokeen sijaan käy jokaisen opiskelijan kanssa n. 5-10 minuutin mittainen arviointikeskustelu (samalla kun muut opiskelevat luokassa pienryhmissä), jossa suullisesti käytte läpi opiskelijan vahvuuksia ja kehityskohteita. Päättäkää myös kurssiarvosana yhteistuumin suullisesti. Kurssikoetta ei tarvita.

Tällä tavalla toimien yhteisöllinen oppiminen yksilöllisillä etenemisvauhdeilla hurahtaa automaattisesti käyntiin ja opiskelijat alkavat innokkaasti opiskelemaan. Menetelmän teho perustuu siihen, että tässä opiskelija kokee omistavansa oman oppimisensa, mikä lisää opiskelumotivaatiota merkittävästi.

Oman opetukseni seuraava kehitysaskel

Edellisessä opetuskokeilussani havaitsin, että vaikka valtaosa opiskelijoista osasi edetä Polku-palvelun avulla itselleen oikeaa tahtia, muutama opiskelija eteni liian nopeasti aiheesta toiseen (ennen kuin oikeasti hallitsi edellisen aiheen). Siksi kokeilenkin MAA2-kurssillani sitä, että osion 4/7 (ks. oppimispäiväkirja) jälkeen opiskelija ei etenekään omatoimisesti seuraavaan osioon, ennen kuin hän on tehnyt oppitunnilla suoritettavan ”kurssikokeen” osioiden 1-4 aiheista. Tämän kokeen tarkistan minä. Markkinoin koetta opiskelijoilleni siten, että se ei vaikuta kurssiarvosanaan millään tavalla, vaan sen avulla vain tarkistetaan, onko itsearviointi ollut laadukasta ja onko opiskelijalle itselleen järkevintä edetä eteenpäin, vai vielä harjoitella edellisiä asioita (mastery learning).

Jos kiinnostuit tästä niin paljon, että aiot kokeilla menetelmää tai Polkua omassa opetuksessasi, niin antaa palaa vaan! Teemme puuttuvia MAA2-testejä sitä mukaan kun kurssi etenee, tai vähän etuajassa. Kokemuksia ja kehitysideoita otan mielelläni vastaan osoitteeseen pekka.peura (at) maot.fi.

Peuran Polku

”Polku-verkkopalvelu on rakennettu nimenomaan oppimisen sydämeksi rytmittämään oppilaiden yksilöllistä etenemisvauhtia.”

Teksti ja kuvat: Pekka Peura

Yksilöllisen oppimisen opetusmallin kehitys otti keväällä 2014 taas pienen harppauksen eteenpäin, kun onnistuin ottamaan ohjatun itsearvioinnin osaksi matematiikan opetusta (linkki keväällä julkaistuun artikkeliin). Pystyin vihdoin sisällyttämään korkeamman tason osaamistaitojen (analysointi ja arviointi) oppimisen luontevaksi osaksi opetusta. Perinteisessä opetuksessa korkeamman tason osaamistaitojen harjoittelu puuttuu usein täysin.

 bloomin _taksonomia

Aikaisempina vuosina opetusmenetelmän kehitystä on hidastanut kuitenkin se, että opetusmenetelmää ja korkeamman tason ajattelutaitoja kehittäviä opetus- ja opiskelumateriaaleja ei ole juurikaan ollut olemassa olemassa. Niinpä kesän aikana teimme Opetus.tv:n Janne Cederbergin ja Lauri Hellstenin kanssa sekä oppimateriaaleja että Polku-nimisen verkkopalvelun, joka on täysin räätälöity tätä opetusmenetelmää varten. Pedagogisen mallin ja verkkopalvelun yhdistelmänä syntyi “Peuran Polku”.

polku_oppilaat1.vaihe: tunnista mitä osaat jo

Toimintamalli perustuu mastery learning -menetelmään, jonka tarkempi kuvaus löytyy tästä linkistä. Mastery learning -menetelmästä poiketen Peuran Polku alkaa tämän syksyn opetuskokeilussamme kuitenkin siitä, että ennen tietyn aiheen opiskelua tai harjoittelua oppilas tunnistaa, mitä osaamista häneltä kyseisestä aiheesta vaaditaan ja mitä hän osaa jo ennestään. Osaamisen tunnistaminen tehdään Polku-verkkopalvelua hyödyntäen.

ML_ja_ohjattu_itsearviointi_kaavioKäytännössä oppilas tekee harjoitustehtävän omaan vihkoonsa, jonka jälkeen hän vertaa omaa suoritustaan malliratkaisun kaltaiseen pisteytysohjeeseen (analysointi) ja pisteyttää itse oman vastauksensa (arviointi). Ensimmäisten kurssien alkuvaiheessa opettaja joutuu toki aktiivisesti tukemaan ja ohjaamaan oppilaita osaamisen  tunnistamisessa ja arvioinnissa.

vihko

Pitkäjänteisellä ja säännöllisellä korkeamman tason ajattelutaitojen harjoittelulla pyritään siihen, että vähitellen oppilas pystyy itse yhä laajemmin ja realistisemmin tunnistamaan omaa osaamistaan, oppimistaan ja opiskelutaitojensa toimivuutta. Samalla pyritään kehittämään oppilaan itsetuntemusta ja vahvistamaan itseluottamusta.

2.vaihe: harjoittele oikeita asioita

Kun oppilas ohjatun itsearvioinnin avulla havaitsee, että hänellä on puutteita jonkin aiheen hallinnassa tai että aihe on täysin uusi, ohjataan hänet harjoittelemaan juuri kyseisen aiheen tehtäviä. Ensimmäisen nettitestin tehtävät ovat tällöin toimineet esimerkkitehtävinä ja ne ovat myös viestineet, mitä osaamista oppilaalta vaaditaan. Oppilaille kurssin alussa jaetut A5-kokoiset vihkoon liimattavat oppimispäiväkirjat ohjaavat heitä ennalta valittujen oppikirjatehtävien pariin. Samalla opettaja on koko ajan läsnä auttamassa, tukemassa ja tarvittaessa opettamassa teoriaa henkilökohtaisesti jokaiselle oppilaalle.

oppimispäiväkirja_osa

polku_tulosKun oppilaalle aiheen opiskelun ja harjoittelun jälkeen tulee tunne, että hän osaa asian, tekee hän uudestaan kyseisen aiheen Polku-testin (eri testi kuin ensimmäisellä kerralla). Jos testi vieläkin osoittaa merkityksellisiä puutteita aiheen osaamisessa, harjoittelee oppilas sitä vielä lisää, kunnes on järkevää siirtyä seuraavaan aiheeseen. Tällä hetkellä läpipääsyn rajana kokeilemme 85 prosenttia.

(Lataa itsellesi käytössämme olevat oppimispäiväkirjat muokattavassa .docx-muodossa tästä: MAA1 ja MAB1. Tiedostoja saa käyttää ja muokata vapaasti.)

Ensimmäiset kokemukset

Polku-testejä on kokeiltu nyt kolmen viikon ajan Martinlaakson lukiossa Vantaalla ja Viherlaakson lukiossa Espoossa. Opiskelijat ovat ottaneet sen vastaan hyvin ja he ovat olleet tyytyväisiä sen käytettävyyteen ja toimivuuteen puhelimella. Verkkopalvelua onkin pyritty kehittämään niin, että se toimisi jouhevasti mobiililaitteilla ja olisi siten mahdollisimman monen oppilaan käytettävissä.

”Ihan kätevä, siitä tajuaa mitä on oppinut ja mitä tarvii opetella lisää.”
Opiskelija 1, Espoo

”Sivusto on mielestäni hyvin suunniteltu ja tehtävät ovat sopivan haastavia testitehtäviksi. On hyvä, että sivusto on suunniteltu kännykälle. Kaiken kaikkiaan ideana erittäin hyvä ja toimiva.”
Opiskelija 2, Espoo

“Opettajana ensimmäiseksi panin merkille sen, kuinka hyvin opiskelijat ottivat Polku-sovelluksen ja opetusmenetelmän vastaan ja miten hyvin se tuki heidän itseohjautumistaan. Lisäksi saan nyt heti opiskelujen alusta alkaen varmuuden, että valtaosa opiskelijoista toteuttaa mastery learning -periaatetta, eivätkä he vain hypi aiheesta toiseen liian aikaisin. Osalla on toki vielä opiskelutaitojen kanssa hiomista ja oppimista, mutta kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että eteenpäin ollaan opetuksen kehityksessä menty.”
Lauri Hellsten, Viherlaakson lukio

Lisää kokemuksistamme raportoimme maot.fi-sivuilla syksyn mittaan sitä mukaan, kun opetuskokeilu etenee ja havaitsemme menetelmän ja verkkkopalvelun käytön etuja sekä seikkoja, jotka tarvitsevat vielä jatkokehitystä.

Polku-verkkopalvelu ja sen jatkokehitys

Polku-verkkopalvelu löytyy osoitteesta polku.opetus.tv ja se on opettajien ja opiskelijoiden käytettävissä ilman sisäänkirjautumista. Poikkeuksena muista markkinoilla olevista opetusohjelmistoista, jotka on tehty opetuksen tueksi ja lisämateriaaleiksi, Polku-verkkopalvelu on rakennettu nimenomaan oppimisen sydämeksi rytmittämään oppilaiden yksilöllistä etenemisvauhtia ja oppikirjat ja muut materiaalit ovat muuntuneet opetuksen tuki- ja lisämateriaaleiksi.

Sovelluksen käytettävyyteen on tulossa parannuksia ja materiaalia täydennämme sitä mukaan kun ehdimme. Lukion ensimmäisen vuosikurssin materiaalia valmistuu koko ajan samaan tahtiin kuin opetus etenee. Tällä hetkellä materiaalia valmistuu vain lukion aihepiireistä, mutta jos joku haluaa ottaa sovelluksen ala- tai yläkouluun oman opetuksensa tueksi tai sydämeksi joko matematiikkaan tai mihin tahansa muuhun oppiaineeseen, olethan meihin yhteydessä. Pohditaan yhdessä, miten se järjestyisi helpoiten ja miten siitä hyötyisivät myös kaikki muut saman oppiaineen opettajat.

Visioimme, että sovellus olisi vieläkin parempi, jos se tallentaisi kunkin oppilaan edistymisen muistiin, jolloin se toimisi sähköisenä oppimispäiväkirjana vihkoon liimattavan paperilapun sijaan. Tämä avaisi uusia mahdollisuuksia oppilaan pitkäjänteisen oppimisen ja osaamisen tunnistamisessa yli oppilaitostasojen ja uskon, että tämä vapauttaisi meidät opettajat ajattelemaan matematiikan oppimista pitkäjänteisenä jatkuvana osaamisen kehittymisenä nykyisen kurssi- ja luokka-astemuotoisen tempoilun sijaan.

Opetuskulttuurin ja toimintatapojen muuttaminen on kuitenkin hidasta ja oikoreittejä ei ole. Työtä on siis vielä hyvin paljon jäljellä. Visiomme on kuitenkin selkeä ja eteenpäin vievä askel vakaa. Palaamme asiaan ja ottakaa yhteyttä, jos yhteistyö kiinnostaa.

Eduhakkerit Pekka Peura, Janne Cederberg ja Lauri Hellsten
maot.fi
Opetus.tv
facebook.com/eduhakkerit

Väliraportti: kurssikokeen poistaminen edesauttaa pitkäjänteistä oppimista

”Jos kokeita tai testejä yritetään käyttää kahdessa tarkoituksessa, sekä osaamistason mittarina että arvioinnin välineenä, ne ohjaavat opiskelijoita vääränlaiseen toimintaan: bulimiaoppimiseen. Kun kokeilta otetaan pois arviointivastuu, niitä voidaan käyttää osaamistason tunnistamisessa ja oppilaan oppimaan ohjaamisessa aivan eri tavalla.”

Jatkokehitämme Martinlaakson lukiossa mastery learning -menetelmään ja ohjattuun itsearviointiin pohjautuvaa yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää. Olemme usean vuoden ajan yrittäneet mahdollistaa pitkäjänteisen oppimisen kurssimuotoisessa ja jaksotetussa lukio-opetuksessa, mutta kalenteriin ennalta määrätyt kurssikoepäivät ovat vaikeuttaneet uudenlaisten opetusmenetelmien käyttöönottoa.

Kun opiskelijat saavat opiskella oman luontaisen oppimistahdin mukaisesti (pitkäjänteinen oppiminen, mastery learning), tulee ennalta määrätty kurssikoepäivä osalle oppilaista vastaan liian aikaisin ja osalle turhan myöhään. Vain pienelle osalle ennalta määrätty aikataulutus sopii hyvin.

Useita itsearviointitestejä yhden kurssikokeen sijaan

Kurssikokeen korvaaminen ohjatulla itsearvioinnilla ja arviointikeskustelulla toi käytäntöön toivottua joustavuutta. Aloimme toteutta mastery learning -ajatusta siten, että jaoimme yhden kurssin sisällöllisesti viiteen osioon, ja jokaisen osion lopussa opiskelijat tekivät ohjattuun itsearviointiin perustuvan nettitestin.

ml_kaavio

Jos he pääsivät yhden osion nettitestistä läpi (läpipääsyn raja oli 80 %), saivat he jatkaa seuraavaan osioon. Jos nettitesti osoitti, että tiedoissa ja taidoissa oli vielä puutteita, jatkoivat he kyseisen aiheen opiskelua. Nettitestin sai tehdä heti, kun opiskelija itse koki osaavansa kyseisen osion asiasisällön.

Nettitestit koostuivat kolmesta kysymyksestä, jotka opiskelijat ratkaisivat vihkoihinsa.

nettitesti_kysymys2

Tehtävät tehtyään opiskelijat saivat näkyviin malliratkaisut, joiden avulla heidän piti itse pisteyttää omat vastauksensa.

nettitesti_vastaus

Sen lisäksi, että opiskelijan tehtävänä oli analysoida ja pisteyttää malliratkaisun avulla oma ratkaisunsa, häneltä kysyttiin myös, kokeeko hän ymmärtävänsä kyseisen asian.

nettitesti_ymmarrys

Jokaisesta tehtävästä oli jaossa 12 pistettä (6 p. ratkaisusta ja 6 p. ymmärtämisen tunteesta), ja jos opiskelija sai alle 80 % jaossa olleista pisteistä, ohjattiin häntä opiskelemaan kyseistä aihetta lisää. Toteutimme nettitestin Fronterin testityökalulla, mutta sen olisi yhtä hyvin voinut toteuttaa muillakin testityökaluilla (esim. Google Form).

Korkeamman tason osaamistaidot

Kouluopetuksessa yleensä painotetaan muistamista, ymmärtämistä ja soveltamista, jotka ovat Bloomin taksonomiassa alemman tason osaamistaitoja.

Bloomin taksonomia

Ohjattuun itsearviointiin perustuvilla nettitesteillä pyrittiin opettamaan myös analysointia ja arvioimista, eli korkeamman tason osaamistaitojen harjoittelu otettiin osaksi opetusta. Kurssin edetessä oppilaat siis ensin harjoittelivat muistamista, ymmärtämistä ja soveltamista oppikirjan tehtävien avulla, jonka jälkeen he harjoittelivat vielä analysointia ja arviointia ohjatun itsearvioinnin avulla.

ml_kaavio_bloom

Kurssiarvosana haarukoitiin yhteistyössä opiskelijan kanssa

Kerroin opiskelijoille kurssin alussa, miten arvosana pääosin määräytyy: kun opiskelija on oppinut neljän osion tiedot ja taidot ja ymmärrys on todennettu nettitestien avulla, hänellä on todennäköisesti hyvät perustiedot kurssin aiheista, jolloin arvosana on numeromuodossa 7 tai 8. Jos opiskelija oppii kaikkien viiden osion asiat, on osaamistaso numeromuodossa 9 tai 10.

arvosanaKäytännön oppituntityöskentelyä ohjasi A5-kokoinen vihkoon liimattava tehtävälista, johon opiskelijat merkitsivät tekemänsä tehtävät ja myös nettitestin tulokset. (Kuvassa osa tehtävälistasta, voit ladata sen kokonaisuudessaan täältä).

tehtavalista_osa

Tämä helpotti myös opettajan työtä, koska nyt opettajan ei tarvinnut käyttää tietokonetta tai pitää kirjaa siitä, miten opiskelijat suoriutuivat testeissä. Opiskelijat hoitivat itse testaamisen sekä kirjanpidon ja opettaja pystyi keskittämään kaiken työaikansa opettajan ja oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen, eli yksilölliseen ja kohdennettuun opettamiseen.

Lopullinen arvosana haarukoitiin henkilökohtaisessa arviointikeskustelussa, joka pidettiin koeviikolla kurssikokeen sijaan. Itselläni oli reilu 30 opiskelijaa ryhmässä ja arviointikeskusteluihin meni aikaa yhteensä noin 3 tuntia. Arviointikeskustelun aikana tutkailin opiskelijan vihkoa, kyselin opiskelijan vahvuuksista ja heikkouksista kyseisessä aihepiirissä sekä pyysin häntä arvioimaan oma osaaminen suullisesti. Yhteistyössä opiskelijan kanssa päädyimme johonkin arvosanaan, joka merkittiin saman tien Wilmaan.

Yksi parhaimmista asioista tässä oli se, että noin 20 % opiskelijoista ei vielä kokenut saavuttaneensa omaa tavoitettaan, jolloin pysyin antamaan heille reilun viikon lisäaikaa harjoitella tehtäviä, ja pidin heille sitten koeviikon jälkeen uuden arviointikeskustelun. Tuntui mukavalta huomata, että opiskelijoilla oli sisäistä motivaatiota jatkaa vielä aiheen opiskelua, vaikka ”koepäivä” oli jo ohi.

Voiko nettitesteissä huijata?

Opiskelijoita alussa arvelutti itsearviointiin perustuva arviointimenetelmä. Heitä huoletti se, saavatko opiskelutoverit huijaamalla liian hyviä arvosanoja. He kuitenkin nopeasti oivalsivat, että nettitestien avulla ei määritellä arvosanaa, vaan nettitestien avulla harjoitellaan tehtävien analysointia ja samalla saadaan tieto siitä, milloin kannattaa siirtyä seuraavan aihepiiriin ja milloin kannattaa jatkaa vielä kyseisen aiheen opiskelua.

Itsensä huijaaminen nettitesteissä vain hidasti oppimista ja teki siitä tehottomampaa. Jos testeissä oli rehellinen, oppiminen oli tehokkaampaa, mikä onkin mastery learning -menetelmän ydin: oppiminen on tehokasta, jos kukin oppilas harjoittelee itselleen oikean tasoisilla tehtävillä (ei liian helpoilla eikä liian vaikeilla tehtävillä).

Myös muutamat opettajat ovat kyseenalaistaneet tämän arviointiperusteen argumenttinaan, että nettitesteissä voidaan huijata, mutta näissä tapauksissa kyse on vain ollut väärinymmärryksestä. He eivät ole ymmärtäneet, että testejä tai kokeita ei aina tarvitse liittää arviointiin. Itse näen asian tällä hetkellä siten, että testit ja kokeet ovat oppimisen kannalta toimivampia, jos ne irrotetaan arvioinnista kokonaan, ja niitä käytetään vain osaamistason ja oppimisen tunnistamiseen.

Jos kokeita tai testejä yritetään käyttää kahdessa tarkoituksessa, sekä osaamistason mittarina että arvioinnin välineenä, ne ohjaavat opiskelijoita vääränlaiseen toimintaan: bulimiaoppimiseen. Kun kokeilta otetaan pois arviointivastuu, niitä voidaan käyttää osaamistason tunnistamisessa ja oppilaan oppimaan ohjaamisessa aivan eri tavalla.

Opiskelijoiden mielipide

Tähän opetuskokeiluun osallistuneen opiskelijat olivat lukion ykkösiä, ja kysyimme heiltä kokeilun jälkeen, mitä osa-alueita he haluavat kakkosvuoden kursseille (kuva, n=44).

mielipide

Eniten kannatusta saivat omaan tahtiin opiskelu, itsearvioitavat välitestit, arviointikeskustelut ja se, että itse saa valita omat kotiläksyt. Opettajan määräämä oppimistahti ja läksyt sekä kurssikoe saavat opiskelijoiltamme kaikkein vähiten kannatusta.

Opetuskokeilun jatko

Ensi syksynä tämä opetuskokeilu on aikeissa laajentaa sekä pitkään että lyhyeen matematiikkaan ja kursseille MAA1-5 ja MAB1-3. Ja välitestit on tarkoitus tehdä jollain avoimella oppimisalustalla, jotta kaikki halukkaat opettajat voisivat ottaa ne myös omaan käyttöönsä. Lisäksi on tarkoitus pohtia, miten tätä voisi hyödyntää reaaliaineissa (lähinnä fysiikka).

Minua kiinnostaisi myös tämän menetelmän laajempi käyttöönotto yläkoulun puolella. Tätä on kokeiltu jo soveltavin osin muutamissa alakouluissa ja myös useassa yläkoulussa on saatu hyviä kokemuksia menetelmän soveltamisesta. Itseäni kiinnostaisi kuitenkin laajempi muutos, jossa opetus irrotettaisiin teennäisestä ennalta määrätystä aikataulusta ja siirryttäisiin hyödyntämään oppilaiden luontaista oppimisnopeutta. Oppiminen on tehokkaampaa, mielekkäämpää ja motivoivampaa, jos jokainen yksilö saa opiskella tiettyä aihetta itselleen sopivan ajan, ei kiireellä, eikä liian hitaasti.

osaamistaso

Lisätietoja: pekka.peura (at) maot.fi