Onnistumisen elämyksiä, osa 5!

”Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana.”

Opetus.tv oppimisen tukena. Kuva: Sirpa Suontausta

Voionmaan lukion Sirpa Suontausta kokeili yhteisöllistä ja osallistavaa opetusta Flipped Classroom -menetelmää ja Opetus.tv:n oppimisvideoita hyödyntäen. Kokeilu tehtiin pitkän matematiikan MAA2-kurssilla. Tässä otteita hänen kokemuksistaan kokeilun alkuvaiheessa (lue Sirpan kokemuksista enemmän täältä).

Ensimmäinen viikko tällä menetelmällä on takana; sekä opettajan, että opiskelijoiden kokemukset ovat todella hyviä. Opiskelijat ovat tehneet ahkerasti töitä tunneilla. Mitään järjestyshäiriöitä ei ole ollut, vaan kaikki ovat keskittyneet matematiikkaan. Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana. Opiskelijat myös neuvovat toisiaan paljon enemmän kuin aiemmin ja keskustelevat keskenään tehtävien ratkaisuista.

Menetelmä tuntuu sopivan hyvin varsinkin hyville opiskelijoille, jotka ovat nyt saaneet edetä omassa tahdissaan, eikä heidän ole tarvinnut odotella, että opettaja lopettaa opettamisensa ennen kuin pääsevät käsiksi tehtäviin. Osa opiskelijoista ei selvästikään luota siihen, että he voivat oppia asioita ilman, että opettaja selittää ne heille ja kaipaavat perinteistä opetusta. Osa opiskelijoista varmaankin haluaisi perinteistä opetusta, koska heille olisi paljon helpompaa vain kuunnella passiivisena opettajan opetusta. Tässä menetelmässä joutuu itse tekemään paljon töitä oppimisen eteen.

Opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen

Useat opettajat eri puolilla Suomea, jotka ovat lopettaneet opettajajohtoisen opetuksen ja siirtyneet yhteisölliseen ja osallistavaan opetukseen, ovat havainneet oppilaiden motivaation ja vertaisoppimisen lisääntyneen merkittävästi (Onnistumisen elämyksiä!). Tämä riippumatta siitä, käytetäänkö oppimisvälineinä pelkästään kynää ja paperia vai onko kaikilla oppilailla käytössään henkilökohtaiset tablet-laitteet tai tietokoneet. Opettajat ovat myös todenneet, että he edottomasti jatkavat uudella opetusmenetelmällä.

Myös vuosikymmeniä sitten tehdyt tieteelliset tutkimukset tukevat opettajien tekemiä havaintoja (esim. Bloom, 1984). Olisiko yliopistojen opettajankoulutuslaitosten jo aika havahtua tähän ja uudistettava opettajankoulutustaan?

”Nyt, kun silmäni ovat viimein avautuneet, paluuta vanhaan ei enää ole!” -Helsinkiläisen opettajan huudahdus

Onneksi Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta alkaa näkymään pieniä valonpilkahduksia: Kisälliopetus tarjoaa uuden oppimistavan matematiikan opetukseen.

Kokemuksia pienryhmäoppimisesta Töölön yhteiskoulussa

”Luopumalla opettajajohtoisuudesta en oikeastaan luopunut kontrollista, vaan kontrollin illuusiosta.”

Töölön yhteiskoulun opettaja Juha Pietiläinen kokeili pienryhmäoppimiseen ja sulautuvaan opetukseen perustuvaa opetusmenetelmää (flipped classroom). Tässä otteita hänen kokemuksistaan (lue koko teksti täältä):

Kokeilu

Kokeilin helmi-maaliskuussa 2012 lyhyen matematiikan todennäköisyyslaskennan kurssilla (MAB5) opetusmenetelmää, jossa teorialuentoihin ja kotitehtäviin perustuva menetelmä korvattiin pienryhmätyöskentelyllä tunneilla.

Mielessäni oli jo pitkään kehittynyt ajatus, että perinteinen opetusmenetelmä ei ole paras mahdollinen oppimisen kannalta. Halusin siirtää toiminnan painopistettä oppilaiden suuntaan ja vähentää yksisuuntaiseen viestintään (luennointi ja läksyjen tarkistus) käytettyä aikaa. Matematiikan kursseja vaivaa lukiossa usein loputon kiire, jota halusin helpottaa.

Lopetin opettajajohtoisen luennoinnin kokonaan ja käytin kaiken ajan oppilaiden ohjaamiseen ja auttamiseen pienryhmissä. Oppikirjan lisäksi kurssimateriaalina oli Opetus.tv:n videoita sekä Pekka Peuran laatima kurssikartta. Lopputuloksena oli  jonkinlainen hybridi omatahtisen pienryhmäopiskelun ja samatahtisen opiskelun välillä.

Arviointi

Kurssin koearvosanat vastasivat melko hyvin opiskelijoiden aikaisempia kurssiarvosanoja. Opiskelijat saavuttivat tai ylittivät tavoitearvosanansa paria poikkeusta lukuun ottamatta.

Oppilaat kokivat kokeilun kautta linjan myönteisenä, ja kurssipalautteessa kaikki olivat samaa mieltä, että haluaisivat, että matematiikan opetus olisi jatkossa järjestetty samalla tavalla. Kaikki kokivat työskentelytavan motivoivana ja itselleen sopivana. Kurssipalautteissa nousi toistuvasti esiin, että kurssilla oli kiireetön olo, eikä ollut jatkuvaa ahdistusta kotitehtävistä. Myös sitä pidettiin hienona, että opettaja ehti istua kunnolla viereen ja auttaa tehtävissä.

Kurssin aikana tuntui usein, että kun en enää luennoi tärkeitä asioita, miten voi olla varma, että oppilaat oppivat asiat oikein. Mutta varmistaako luennointi tämän todella? Luennoidessani voin olla varma, että kaikki asiat on varmasti käsitelty. Se ei kuitenkaan varmista, että asiat on ymmärretty, saati sisäistetty. Luopumalla opettajajohtoisuudesta en oikeastaan luopunut kontrollista, vaan kontrollin illuusiosta. Oppiminen perustuu loppujen lopuksi kuitenkin siihen, että opiskelija itse opettelee asian.

Itse pidän kurssia yhtenä lukuvuoden kohokodista. Seuraavaksi kokeilen menetelmää yhdeksännen luokan matematiikan kurssilla ja pitkän matematiikan talousmatematiikan kurssilla.

Juha Pietiläinen

Juhan kirjoittama teksti kokonaisuudessaan on luettavissä täällä (pdf).

Onnistumisen elämyksiä!

Seuraavan sähköpostiviestin lähetti meille yläkoulun opettaja, joka otti 8. luokkalaisten kanssa koekäyttöön uuden oppimisympäristön joulukuussa 2011.

Minna Collanus, Kilterin koulu:

Hei!

Meillä on mennyt mielestäni hyvin. Oppilailta ei kuulu soraääniä, ovat ymmärtäneet idean. Nyt polynomien kanssa nettivideot ovat olleet käytössä ja niistä on kuulemma ollut hyötyä. Yksi käyttää puhelinta videoihin ja nettipohjaisiin tehtäviin (pääasiassa openmatikka.fi), mutta muut haluavat miniläppärin tai pöytäkoneen vapaana olevassa luokassa. Jannelle lähetinkin jo kommenttia, että ”opetus.tv:n videoista on oikeasti hyötyä”. Ja yksi kokeili oman videon kuvaamista kännykällä. En saanut katsoa, koska se kuulemma sisälsi pari kirosanaa.

Käsitekarttojen värittely tuntuu mielekkäältä, joten yksityiskohtaisemminkin asiat voisi laittaa. Ja oppikirjapulassa olemme testanneet senkin, että kaivetaan vain sisällysluettelosta aihe ja edetään sen mukaan. Mutta tämä ei noilla kaikkein heikoimmilla tietenkään toimi, vaan he tarvitsevat selkeät tehtävät. Aika hyvin olemme myös kurssin aikataulussa, koe on viiden tunnin päästä, kukaan ei vielä ole kokonaan suorittanut kurssia ja viimeinenkin on nyt päässyt alkuun (mutta tuskin pääsee koetta tekemään muun ryhmän kanssa). Seuraava kurssi onkin sitten jo helpompi aloittaa, kun osalla on jo perusteet hallinnassa ja päästään melkein suoraan yhtälöihin.

Oppitunneillä meitä on välillä ollut neljä aikuista 23 lapsen kanssa, mutta olen ollut usein yksinkin. Mitään hirveää katastrofia ei ole syntynyt, minusta kaikki kuitenkin opiskelevat ja jaksavat jo odottaakin opettajaa. Jatkan ehdottomasti samalla tavalla tämän luokan kanssa ja myös seiskan ryhmäni kanssa. Siellä on alkamassa geometrian kurssi ja todella sekalainen sakki tulossa opiskelemaan.

Jos haluat oppilaitteisi motivaation ja innostuksen lisääntyvän merkittävästi matematiikan opetusta kohtaan, kokeile näillä sivuilla kuvattua opetusmenetelmää. Jos haluat kokeilla tätä opetusmenetelmää oman ryhmäsi kanssa, mutta et ole varma miten alottaisit, aloita ottamalla yhteyttä meihin: pekka.peura (at) eduvantaa.fi.