Yksilöllinen oppiminen on mahdollista myös alakoulussa! Käyttöopas opetusjärjestelyistä

Olen käyttänyt yksilöllistä oppimista huomioivaa menetelmää jo vuodesta 1997. Päätöstäni ryhtyä tämmöiseen rohkaisi silloinen esimieheni. Suuret ja lämpimät kiitokset hänelle, sillä olen yhä samalla tiellä – uteliaana, rohkeana ja kokeilevana opettajana.

TEKSTI: Jutun on kirjoittanut eräs alakoulun opettaja, joka ei halua nimeään julki.

Vinkkejä valmisteluun

  1. Tilaa kirjasarja, missä lisä- ja kotitehtävät ovat opetettavan asian perässä. (Ei kirjan takana, sillä pienen oppilaan on vaikea selata kirjaa edestakaisin ja tämä järjestely auttaa opettajaa hahmottamaan paremmin, missä kohtaa kukin oppilas on menossa.)
  2. Laadi luokan seinälle taulukko, missä on oppikirjan sivunumerot. Kun oppilas saavuttaa tuon merkitsemäsi sivun (sillä sivulla on uusi opetettava asia), hän merkkaa nimensä ruutuun. Oppilas ei saa edetä ilman lupaasi. Sinä joko ohjaat hänet eteenpäin tai odotat, että siihen samaan ruutuun tulee pari muuta ja ohjaat heidät ryhmänä eteenpäin.
  3. Opetus tapahtuu joko pienessä ryhmässä tai yksilöllisesti, riippuu luokasta.
  4. Koe pidetään, kun viimeinenkin on selviytynyt koealueesta.

Tunnin kulku

  1. Oppilaat saavat laskea eteenpäin kukin omaan tahtiinsa. Jos joku on ns. ”jumissa”, (lapset käyttävät tätä ilmaisua, kun he ovat tulleet uuden opetettavan asian kohdalle, enkä ole ehtinyt neuvoa heitä eteenpäin) hän auttaa ja neuvoo muita, sillä aikaa, kun minä avustan toisia. Oppiminen on siis myös sosiaalinen tapahtuma.
  2. Jokainen oppilas yksitellen näyttää minulle missä on menossa, mitkä olivat kotitehtävät ja sitten neuvon hänet eteenpäin. Samalla hän valitsee itse kotitehtävänsä (vähintään 1 sivu, enemmänkin saa ottaa).
  3. Kun koko luokka on töissä, siirryn niiden viereen, jotka tarvitsevat minua eniten.
  4. Luokan perällä on kolme tarkistuskirjaa (olen neuvonut, miten sitä käytetään). Kun oppilas on laskenut yhden sivun, hän käy tarkistuspisteellä ja laittaa leiman, mikäli tehtävät olivat oikein. Jos tehtävissä oli virheitä, hän siirtyy omalle paikalle korjaamaan ne ja tarkistaa tehtävät uudelleen.

Hienoa

  1. Jokainen oppilas saa yksilö- ja/tai pienryhmäopetusta siitä aiheesta ja sillä tasolla, mikä tukee juuri hänen oppimistaan.
  2. Oppilaiden työskentelymotivaatio nousee.
  3. Taitavat ja lahjakkaat välttyvät junnaamiselta ja pääsevät joustavasti eteenpäin uusien haasteiden kimppuun.
  4. Apua tarvitsevat saavat lähes kaiken aikani.
  5. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä.
  6. Koen opetuksen mielekkäänä.
  7. Matematiikka on ollut yksi suosikkiaineista ja taso on parempi kuin perinteisellä opettajajohtoisella opetustyylillä.

Huonoa

  1. Menetelmä herättää ihmetystä: ”Noin ei voi oppia!”
  2. Aiheesta ei voi keskustella muutoin kuin samalla tavalla toimivan kanssa.
  3. Jos et saa tilata tarvitsemiasi kirjoja, menetelmä hankaloituu.
  4. Työtä on, mutta siitä selviää kyllä. Tulokset rohkaisevat jatkamaan.
  5. Jos en opeta lasta kuudennelle luokalle asti, siirtymä toisen opettajan luokalle voi olla hankalaa. Pahimmassa tapauksessa oppilas joutuu tahkoamaan uudestaan samoja asioita, mutta eri kirjasta (joskus jopa samasta kirjasta)!

Apua

Jos sinulla on esimies, joka omaa laajoja näkemyksiä opetuksesta ja oppimisesta, voit olla varma, että hän seisoo tukenasi. Vanhaan malliin voi aina palata, mikäli tämä ei ollutkaan sinun juttusi. Kirjattomanakin tätä olisi mahdollisuus toteuttaa. Itse koen, että kirjasta on suuri apu, koska se seuraa opetussuunnitelmaa ja tehtävät harjoitteineen ovat siinä valmiina. Jos kirjan mukaan aiheita opetan, en tee mitään väärää, eikä heikoinkaan oppilas jää mistään paitsi.

Voisivatko tällaista opetusta järjestävät opettajat kokoontua ja jakaa kokemuksia?

– Nimim. ”Matematiikan opetuksesta nauttiva ei matemaatikko”

(Tekstin kirjoittaja ei halua nimeään julki. Syy: ”Mietin pitkään ja hartaasti esiintyäkö omalla nimellä vai ei. Älä laita nimeäni, vastustus on vielä kovin suurta tällaiselle. En pelkää vanhempia vaan kollegoitani – surullista, mutta näin on.” Jos haluat lisätietoja, voit ottaa yhteyttä: pekka.peura (at) maot.fi)

Koko yläkoulun matematiikka omaan tahtiin! Kokemuksia viiden kuukauden jälkeen

Yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmä on koekäytössä yläkoulun matematiikan opetuksessa. Menetelmän avulla pyritään antamaan jokaiselle oppilaalle henkilökohtaista opetusta ja pienryhmäopetusta juuri siitä aiheesta ja sillä tasolla, joka parhaiten tukee hänen matematiikan oppimistaan. Tavoitteena on, että kaikentasoiset oppilaat oppisivat matematiikkaa enemmän, kuin mitä he oppisivat opettajajohtoisella ja aikataulutetulla opetuksella.

Opettajan kuvaus menetelmän käytännöistä

Meillä on 39 oppilasta (7.luokkalaisia), 2 aineenopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja. Oppitunteja (45 min) on kolme viikossa, ja nyt kaikki ovat laskeneet kokonaislukujen laskutoimituksia niin paljon, että testin järjestäminen oli järkevää. Tulosten perusteella oppilaat pystyi jakamaan selvästi kolmeen ryhmään: Oppilaat,

  1. jotka hallitsevat asiat,
  2. joilla on joitakin virheitä (johtuu koetilanteesta, välivaihe tai perustelu puuttuu, toistuva virhe),
  3. jotka eivät ymmärrä eroa kertolaskun ja yhteenlaskun välillä, yhtäsuuruusmerkkien merkitys epäselvä, laskeminen lähinnä arvailua, ei kunnollisia perusteluja.

Toimenpiteet:

  1. Saavat jatkaa seuraavaan aiheeseen,
  2. koe tehdään uudestaan ja käydään palautekeskustelu jokaisen oppilaan kanssa, jonka jälkeen he saavat jatkaa seuraavaan aiheeseen,
  3. jatketaan opiskelua edelleen kokonaisluvuilla.

Lisäksi tarjotaan yksi tukitunti viikossa (aloite tuli oppilailta!). Meillä on kolme vuotta aikaa käytössämme opetussuunnitelman toteuttamiseen, joten jokainen etenee omaa tahtiaan. Emme ole sidottuja kurssimuotoisuuteen. Ryhmittelyä tarkistamme hieman (yleisopetuksen ryhmä vai erityisopettajan johtama pienryhmä), mutta mitään tasoryhmiä ei ole tulossa. Tavoitteena on jokaiselle oppilaalle sopiva pienryhmä, joka tukee oppimista. Käytännössä matematiikan apuvälineet löytyvät vain toisesta yleisopetuksen luokkatilasta, joten tämä jakanee jonkun verran oppilaita. Pian pystymme ottamaan myös opetusvideot käyttöön. Niitähän on valmiina vasta kirjainlaskennasta.

Opettajat kirjaavat nyt oppilaiden arviointiin, mitä he osaavat ja missä tarvitaan vielä harjoitusta. Seuraavan kokeen järjestäminen tuo varmasti hieman järjestelykysymyksiä pohdittavaksi. Samaa asiaahan kaikilta ei voi enää testata.

(Opettajat toivoivat, että tämä teksti julkaistaan nimettömänä. Syy siihen on se, etteivät muutosta ja opetuksen kehitystä vieroksuvat vanhemmat saisi väärää käsitystä opetuksesta ja provosoituisi hyökkäämään julkisesti opettajia vastaan. Kokemuksestani voin sanoa, että opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen herättää negatiivisia tunteita osassa vanhempia ja opettajakollegoita, jotka eivät ymmärrä opetusmenetelmää kokonaisuudessaan. Jotkut vanhemmat ja opettajat eivät voi ymmärtää, että oppilas voi oppia, vaikka opettaja ei sanokaan kaikkia asioita ääneen jokaiselle yhtä aikaa. No, tästä aiheesta saisi helposti toisen blogi-tekstin aikaan, mutta jätän sellaisen provosoinnin nyt tekemättä. Jos haluat kuulla lisää tai tarkentavia yksityiskohtia yläkoulun mielenkiintoisesta opetuskokeilusta, ota yhteyttä: pekka.peura (at) maot.fi)

Opettajien kokemuksia Flipped Classroom -menetelmästä.

ClassroomWindow ja Flipped Learning Network kysyvät opettajilta maailmanlaajuisesti heidän kokemuksistaan Flipped Classroom -opetusmenetelmästä. Kysely on vielä avoinna, mutta he julkaisivat jo alustavat tulokset (n=453).

Kyselyyn vastanneista opettajista

  • 88% on sitä mieltä, että opetusmenetelmä lisää heidän työtyytyväisyyttään ja
  • 99%  aikoo käyttää menetelmää uudestaan.

Lähde: classroomwindow.com

Lisäksi vastanneista

  • 67% kertoi oppimistulosten parantuneen opetusmenetelmän ansiosta ja
  • 80% ilmoitti, että oppilaiden asenne opiskelua kohtaan parani.

Lähde: classroomwindow.com

Vastaavia kokemuksia on saatu myös Suomessa (esim. oppilaiden ja opettajien kokemuksia Martinlaakson lukiossa, Tikkurilan lukiossa, Töölön yhteiskoulun lukiossa). Menetelmää kokeilleet opettajat ovat usein aidosti hämmästyneitä siitä, miten aikaisemmin passiiviset opiskelijat yhtäkkiä innostuvat työskentelemään kovasti sekä itsenäisesti että ryhmissä. Opettajien työtyytyväisyyttä puolestaan lisää se, että menetelmän ansiosta he pystyvät olemaan aiempaa enemmän yksilöllisessä vuorovaikutuksessa oppilaidensa kanssa ja näin he pystyvät kohtaamaan oppilaansa yksilöinä, eikä vain yhtenä oppilasryhmänä.

Suomessa Flipped Classroom -menetelmää on yhdistetty menestyksekkäästi Mastery Learning -menetelmän ja pienryhmäoppimisen kanssa. Uudesta opetusmenetelmästä käytetään tällä hetkellä nimitystä yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmä. Opetusmenetelmästä on tekeillä Helsingin yliopistossa pro gradu -tutkielma, joka valmistuu muutaman kuukauden kuluessa.

Voionmaan lukiossa on tällä hetkellä myös käynnissä mielenkiintoinen opetuskokeilu, jossa kokeillaan iPadien ja Opetus.tv:n videoiden hyödyntämistä matematiikan opetuksessa.