Yhteisöllisen oppimisen harjoittelua sähköisten työkalujen avulla

”Toisten muistiinpanoihin tutustumisen aikana myös omien muistiinpanojen parantelu oli sallittua ja jopa toivottavaa (jaetun asiantuntijuuden harjoittelu).”

Teksti: Lauri Hellsten ja Pekka Peura

Keväällä 2016 kokeilimme lukion FY3-kurssilla toimintamallia, jossa pääosa opiskelusta tapahtui pienryhmissä, mutta jossa yksilön mahdollisuus omatahtiseen oppimiseen sisältöjen osalta pyrittiin säilyttämään.

Jaoimme kurssin sisällöt neljään osioon/aihealueeseen: aaltoliike yleisesti, ääni & valo, aaltoilmiöitä I ja aaltoilmiöitä II. Jokaista aihealuetta käsiteltiin neljä oppituntia (75 min) seuravalla jaksotuksella (karkea kuvaus):

  1. tunti: Aihealueeseen tutustuminen ja ryhmämuistiinpanojen kirjoittaminen aiheesta (jokainen pienryhmä teki yhtä yhteistä muistiinpanodokumenttia Googlen jaetulla asiakirjalla)
  2. tunti: Kokeellinen työ + analysointi
  3. tunti: Harjoitustehtäviä + demonstraatioita
  4. tunti: Muiden ryhmien muistiinpanoihin tutustuminen ja omien parantaminen

Yllä oleva sykli toistui siis neljä kertaa kurssin aikana. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli fysiikan oppimisen lisäksi sekä kasvokkain että verkossa tapahtuvan yhteisöllisen oppimisen harjoittelu ja oman osaamisen tunnistamisen harjoittelu.

Käytännön toteutus ja oppimisen työkalut

Pienryhmän (2-5 hlö) yhteisen sähköisen muistiinpanodokumentin tekemisen apuna ryhmät käyttivät Polku-verkkopalveluun tuotettuja ohjaavia kysymyksiä, väitteitä, simulaatioita ja teoriatekstiä sekä muuta tukimateriaalia (mm. Opetus.tv, oppikirja, internet).

Kuva 1. Ilmiöön taittuminen liittyvä väite ja interaktiivista oppimateriaalia. Lähde: Polku-verkkopalvelu.

Kuva 2. Tutkimustehtävä ja itsearviointiharjoite. Opiskelija ensin ratkaisee tehtävän, jonka jälkeen hän pisteyttää oman ratkaisunsa tehtävän pisteytysohjeen avulla (tehtävässä kalan silmään tulevaa valosädetta pystyy liikuttamaan oranssista pisteestä). Lähde: Polku-verkkopalvelu.

Opiskelijat saivat käyttää jokaisessa neljän oppitunnin syklissä kolme ensimmäistä oppituntia osion aiheiden opiskeluun parhaaksi katsomallaan tavalla (opettaja näytti välillä demonstraatioita tai piti lyhyitä opetustuokioita). Joka neljännellä oppitunnilla opiskelijat tutustuivat toisten ryhmien muistiinpanoihin, antoivat palautetta niistä ja samalla syvensivät ymmärrystään kyseisestä aiheesta. Toisten muistiinpanoihin tutustumisen aikana myös omien muistiinpanojen parantelu oli sallittua ja jopa toivottavaa (jaetun asiantuntijuuden harjoittelu).

Oman oppimisen arviointi ja yhteisöllinen oppiminen

Kurssin aluksi opiskelijoille jaettiin Tiedollisen osaamisen itsearviointi -moniste, joka ohjasi toimintaa. Samalla se toimi kirjanpitona ja itsearviointiin kannustavana materiaalina (opiskelijat merkitsivät paperiin, kuinka he kokivat sisäistäneensä tietyn aihealueen käsitteet ja tavoitteet).

Kuva 3. Aaltoliike-aihealueen väittämät ja tehtävät (väittämät ovat paperilla vain otsikkotasolla, niiden tekstit ja niihin liittyvät opiskelumateriaalit löytyvät Polku-verkkopalvelusta).

Kuva 3. Aaltoliike-aihealueen väittämät ja tehtävät (väittämät olivat paperilla vain otsikkotasolla, tarkemmat tekstit ja niihin liittyvät opiskelumateriaalit löytyivät Polku-verkkopalvelusta).

Kurssin loppupuolella saimme idean siirtää aikaisemmin jaetun paperisen itsearviointilomakkeen (kuva 3) Google Sheets -muotoon ja samalla yhdistää aina yhden pienryhmän opiskelijoiden itsearvioinnit samaan taulukkoon (kuvat 4-7).

Ryhmän yhteisen lomakkeen tausta-ajatuksena oli yhteisöllisen oppimisen mahdollistaminen lisäämällä opiskelijoiden tietoa siitä, millä tasolla muut ryhmäläiset ymmärsivät kunkin käsitteen tai mitä taitoja he hallitsivat.

Kuva 4. Osion 1 väitteet ja niistä syntynyt värikartta, josta opettaja tai opiskelijat nopeasti näkevät ryhmän kannalta haastavat aiheet.

Kuva 4. Osion 1 väitteet ja niistä syntynyt värikartta, josta opettaja ja opiskelijat nopeasti näkivät ryhmän kannalta haastavat aiheet.

Kuva 5. Selitykset kuvan 4 värikoodeille.

Kuva 5. Selitykset kuvan 4 värikoodeille.

Ryhmäkohtaisen itsearvioinnin avulla opiskelijat myös näkivät, keneltä ryhmäläiseltä kannattaa kysyä apua (vihreä väri), jos itse ei ymmärtänyt jotain käsitettä/aihetta.

Ennen kurssin lopussa tapahtuvaa arviointikeskustelua opiskelijat täyttivät “osaamiskarttansa” kaikkien neljän aihealueen väitteiden ja käsitteiden osalta. Tämän lisäksi he arvioivat mm. oppimisen taitoja ja kokeellisen työskentelyn taitoa.

Kuva 6. Taitoihin liittyviä kysymyksiä ja väitteitä. Jokainen sarake edustaa yhtä pienryhmän opiskelijaa.

Kuva 6. Taitoihin liittyviä kysymyksiä ja väitteitä. Jokainen sarake edustaa yhtä pienryhmän opiskelijaa.

Kuva 7. Selitykset kuvan 6 värikoodeille.

Kuva 7. Selitykset kuvan 6 värikoodeille.

Jatkokehitys

Ryhmäkohtaisen itsearviointitaulukon käyttöä kokeilimme vasta kurssin lopussa. Seuraavalla kurssilla olisi mielenkiintoista kokeilla, miten tällaista dynaamista taulukkoa (oppilaat voivat muuttaa solujen väritystä taitojen karttuessa) voisi hyödyntää heti kurssin alusta lähtien yhteisöllisen oppimisen sekä oman osaamisen ja oppimisen tunnistamisen tukivälineenä.

Lisäksi Polku-verkkopalveluun tuotettujen materiaalien kehitystä tulemme jatkamaan edelleen. Esimerkiksi materiaalien intuitiivisemmassa käytettävyydessä ja löydettävyydessä on edelleen parannettavaa.

Kuva 8. Polku-palveluun rakennettu FY3-kurssi. Väite-sivut sisältävät jokaisen osion teoriamateriaalin.

Kuva 8. Polku-palveluun rakennettu FY3-kurssi. Väite-sivut sisältävät jokaisen osion teoriamateriaalin.

4 vastausta artikkeliin ”Yhteisöllisen oppimisen harjoittelua sähköisten työkalujen avulla

  1. Wau 🙂
    Jotain tällaista on mielessä ensi vuodelle kemian syventäville kursseille. Ohjasitko pienryhmien kokoonpanot vai hakeutuivatko itse kavereidensa seuraan?

    • Hei!

      Pääosin pienryhmät koostuvat kavereista/ennalta tutuista henkilöistä. Kurssin jälkeen keskustelemme tiettyjen oppilaiden kanssa, että olisiko järkevämmällä ryhmävalinnalla ollut positiivista vaikutusta oppimiseen.

      Pekka

  2. Kuulostaa kiinnostavalta! Pitäisi ehtiä kokeilla ennen eläkkeelle jäämistä. Juuri nyt huolettaa se miten ensin minä ja ensi syksynä oppilaat saamme digitaalisesta juonesta kiinni. Juuri nyt tuntuu siltä, että kaikkien kikkojen opetteleminen ja opettaminen vie paljon kallisarvoista aikaa, joka voitaisiin käyttää ylläolevien metodien kehittelemiseen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *