Avainsana-arkisto: onnistumisen elämyksiä

Koko yläkoulun matematiikka omaan tahtiin! Kokemuksia viiden kuukauden jälkeen

Julkaistu , kirjoittanut
13

Yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmä on koekäytössä yläkoulun matematiikan opetuksessa. Menetelmän avulla pyritään antamaan jokaiselle oppilaalle henkilökohtaista opetusta ja pienryhmäopetusta juuri siitä aiheesta ja sillä tasolla, joka parhaiten tukee hänen matematiikan oppimistaan. Tavoitteena on, että kaikentasoiset oppilaat oppisivat matematiikkaa enemmän, kuin mitä he oppisivat opettajajohtoisella ja aikataulutetulla opetuksella.

Opettajan kuvaus menetelmän käytännöistä

Meillä on 39 oppilasta (7.luokkalaisia), 2 aineenopettajaa ja yksi erityisluokanopettaja. Oppitunteja (45 min) on kolme viikossa, ja nyt kaikki ovat laskeneet kokonaislukujen laskutoimituksia niin paljon, että testin järjestäminen oli järkevää. Tulosten perusteella oppilaat pystyi jakamaan selvästi kolmeen ryhmään: Oppilaat,

  1. jotka hallitsevat asiat,
  2. joilla on joitakin virheitä (johtuu koetilanteesta, välivaihe tai perustelu puuttuu, toistuva virhe),
  3. jotka eivät ymmärrä eroa kertolaskun ja yhteenlaskun välillä, yhtäsuuruusmerkkien merkitys epäselvä, laskeminen lähinnä arvailua, ei kunnollisia perusteluja.

Toimenpiteet:

  1. Saavat jatkaa seuraavaan aiheeseen,
  2. koe tehdään uudestaan ja käydään palautekeskustelu jokaisen oppilaan kanssa, jonka jälkeen he saavat jatkaa seuraavaan aiheeseen,
  3. jatketaan opiskelua edelleen kokonaisluvuilla.

Lisäksi tarjotaan yksi tukitunti viikossa (aloite tuli oppilailta!). Meillä on kolme vuotta aikaa käytössämme opetussuunnitelman toteuttamiseen, joten jokainen etenee omaa tahtiaan. Emme ole sidottuja kurssimuotoisuuteen. Ryhmittelyä tarkistamme hieman (yleisopetuksen ryhmä vai erityisopettajan johtama pienryhmä), mutta mitään tasoryhmiä ei ole tulossa. Tavoitteena on jokaiselle oppilaalle sopiva pienryhmä, joka tukee oppimista. Käytännössä matematiikan apuvälineet löytyvät vain toisesta yleisopetuksen luokkatilasta, joten tämä jakanee jonkun verran oppilaita. Pian pystymme ottamaan myös opetusvideot käyttöön. Niitähän on valmiina vasta kirjainlaskennasta.

Opettajat kirjaavat nyt oppilaiden arviointiin, mitä he osaavat ja missä tarvitaan vielä harjoitusta. Seuraavan kokeen järjestäminen tuo varmasti hieman järjestelykysymyksiä pohdittavaksi. Samaa asiaahan kaikilta ei voi enää testata.

(Opettajat toivoivat, että tämä teksti julkaistaan nimettömänä. Syy siihen on se, etteivät muutosta ja opetuksen kehitystä vieroksuvat vanhemmat saisi väärää käsitystä opetuksesta ja provosoituisi hyökkäämään julkisesti opettajia vastaan. Kokemuksestani voin sanoa, että opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen herättää negatiivisia tunteita osassa vanhempia ja opettajakollegoita, jotka eivät ymmärrä opetusmenetelmää kokonaisuudessaan. Jotkut vanhemmat ja opettajat eivät voi ymmärtää, että oppilas voi oppia, vaikka opettaja ei sanokaan kaikkia asioita ääneen jokaiselle yhtä aikaa. No, tästä aiheesta saisi helposti toisen blogi-tekstin aikaan, mutta jätän sellaisen provosoinnin nyt tekemättä. Jos haluat kuulla lisää tai tarkentavia yksityiskohtia yläkoulun mielenkiintoisesta opetuskokeilusta, ota yhteyttä: pekka.peura (at) maot.fi)

Onnistumisen elämyksiä, osa 6! Parhaat oppimistulokset ikinä!

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Nyt sähköpostiini tuli niin positiivinen palaute opetusmenetelmää käyttävältä opettajalta, että on pakko laittaa tuuletuskuva tähän! Palaute luettavissa alla.

Käytännössä on jo useampaan kertaan havaittu, että tämä opetusmenetelmä

  • parantaa oppimistuloksia
  • lisää opiskelumotivaatiota ja yhteisöllistä oppimista
  • lisää oppilaiden ja opettajien oppituntiviihtyvyyttä
  • vähentää opettajan kokonaistyömäärää

Ja kustannukset koululle ovat 0 euroa. (Lisätietoja voi kysellä allekirjoittaneelta: pekka.peura@eduvantaa.fi)

Opettajan palaute, FL Satu Sallinen, Tikkurilan lukio:

Kymppejä tuli MAA7 kurssilta enemmän kuin koskaan ikinä, ja kurssin yleisin arvosana oli 8. Siis kurssilta MAA7! Siis oikeesti! Aivan mahtavaa. Ja kokeessa myös näkyi selvästi, että oppilaat ymmärsivät mitä tekivät. 🙂 Ja nämä 2 ryhmää, mitä minulla oli, ovat aivan normiryhmiä normikoulussa!

Ja sitten se kolikon kääntöpuoli, joka löytyy aina; ne, jotka eivät hallinneet aiemman kurssin MAA2 asioita, olivat edelleen enemmän tai vähemmän pihalla, aivan kuten aikaisempinakin vuosina. Mutta erotuksena nyt se, että kun heidän ei tarvinnut edetä pikajunan vauhtia, niin he eivät tippuneet kärryiltä missään vaiheessa ja sentään ymmärsivät mistä kurssilla oli kyse. Ja kokeessakin he tiesivät mitä olisi pitänyt tehdä, eivät vain osaneet sitten toteuttaa, kun ne MAA2 taidot puuttuivat. Yhtään päätöntä tai lähes tyhjää paperia ei tullut. Eikä myöskään nelosten kasaa. Jes. Ja ohjaus käymään MAA2 uudestaan tuotti osan kohdalta tulosta 🙂

Aloitin myös MAA1 kurssin heti alkuun tällä tyylillä. Oppilaat olivat osa ihan ihmeissään peruskoulun jäljiltä, mutta tekivät kyllä kovasti töitä, ja se näkyi lopputuloksessa. Jälleen kerran selvästi parempi keskiarvo, kuin perinteisessä opetuksessa. Ja ne tyhjät ja päättömät vastauspaperit jäivät kokonaan pois.

Yhteenvetona: hyvin menee ja vanhaan ei todellakaan ole paluuta.

Tähän ei voi muuta todeta kuin: JES!

Onnistumisen elämyksiä, osa 5!

Julkaistu , kirjoittanut
5

”Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana.”

Opetus.tv oppimisen tukena. Kuva: Sirpa Suontausta

Voionmaan lukion Sirpa Suontausta kokeili yhteisöllistä ja osallistavaa opetusta Flipped Classroom -menetelmää ja Opetus.tv:n oppimisvideoita hyödyntäen. Kokeilu tehtiin pitkän matematiikan MAA2-kurssilla. Tässä otteita hänen kokemuksistaan kokeilun alkuvaiheessa (lue Sirpan kokemuksista enemmän täältä).

Ensimmäinen viikko tällä menetelmällä on takana; sekä opettajan, että opiskelijoiden kokemukset ovat todella hyviä. Opiskelijat ovat tehneet ahkerasti töitä tunneilla. Mitään järjestyshäiriöitä ei ole ollut, vaan kaikki ovat keskittyneet matematiikkaan. Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana. Opiskelijat myös neuvovat toisiaan paljon enemmän kuin aiemmin ja keskustelevat keskenään tehtävien ratkaisuista.

Menetelmä tuntuu sopivan hyvin varsinkin hyville opiskelijoille, jotka ovat nyt saaneet edetä omassa tahdissaan, eikä heidän ole tarvinnut odotella, että opettaja lopettaa opettamisensa ennen kuin pääsevät käsiksi tehtäviin. Osa opiskelijoista ei selvästikään luota siihen, että he voivat oppia asioita ilman, että opettaja selittää ne heille ja kaipaavat perinteistä opetusta. Osa opiskelijoista varmaankin haluaisi perinteistä opetusta, koska heille olisi paljon helpompaa vain kuunnella passiivisena opettajan opetusta. Tässä menetelmässä joutuu itse tekemään paljon töitä oppimisen eteen.

Opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen

Useat opettajat eri puolilla Suomea, jotka ovat lopettaneet opettajajohtoisen opetuksen ja siirtyneet yhteisölliseen ja osallistavaan opetukseen, ovat havainneet oppilaiden motivaation ja vertaisoppimisen lisääntyneen merkittävästi (Onnistumisen elämyksiä!). Tämä riippumatta siitä, käytetäänkö oppimisvälineinä pelkästään kynää ja paperia vai onko kaikilla oppilailla käytössään henkilökohtaiset tablet-laitteet tai tietokoneet. Opettajat ovat myös todenneet, että he edottomasti jatkavat uudella opetusmenetelmällä.

Myös vuosikymmeniä sitten tehdyt tieteelliset tutkimukset tukevat opettajien tekemiä havaintoja (esim. Bloom, 1984). Olisiko yliopistojen opettajankoulutuslaitosten jo aika havahtua tähän ja uudistettava opettajankoulutustaan?

”Nyt, kun silmäni ovat viimein avautuneet, paluuta vanhaan ei enää ole!” -Helsinkiläisen opettajan huudahdus

Onneksi Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta alkaa näkymään pieniä valonpilkahduksia: Kisälliopetus tarjoaa uuden oppimistavan matematiikan opetukseen.