Onnistumisen elämyksiä, osa 5!

Julkaistu , kirjoittanut
5

”Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana.”

Opetus.tv oppimisen tukena. Kuva: Sirpa Suontausta

Voionmaan lukion Sirpa Suontausta kokeili yhteisöllistä ja osallistavaa opetusta Flipped Classroom -menetelmää ja Opetus.tv:n oppimisvideoita hyödyntäen. Kokeilu tehtiin pitkän matematiikan MAA2-kurssilla. Tässä otteita hänen kokemuksistaan kokeilun alkuvaiheessa (lue Sirpan kokemuksista enemmän täältä).

Ensimmäinen viikko tällä menetelmällä on takana; sekä opettajan, että opiskelijoiden kokemukset ovat todella hyviä. Opiskelijat ovat tehneet ahkerasti töitä tunneilla. Mitään järjestyshäiriöitä ei ole ollut, vaan kaikki ovat keskittyneet matematiikkaan. Suurin osa opiskelijoista on ehtinyt laskea tuntien aikana paljon enemmän tehtäviä kuin perinteisen opettajajohtoisen menetelmän aikana. Opiskelijat myös neuvovat toisiaan paljon enemmän kuin aiemmin ja keskustelevat keskenään tehtävien ratkaisuista.

Menetelmä tuntuu sopivan hyvin varsinkin hyville opiskelijoille, jotka ovat nyt saaneet edetä omassa tahdissaan, eikä heidän ole tarvinnut odotella, että opettaja lopettaa opettamisensa ennen kuin pääsevät käsiksi tehtäviin. Osa opiskelijoista ei selvästikään luota siihen, että he voivat oppia asioita ilman, että opettaja selittää ne heille ja kaipaavat perinteistä opetusta. Osa opiskelijoista varmaankin haluaisi perinteistä opetusta, koska heille olisi paljon helpompaa vain kuunnella passiivisena opettajan opetusta. Tässä menetelmässä joutuu itse tekemään paljon töitä oppimisen eteen.

Opettajajohtoisesta opetuksesta luopuminen

Useat opettajat eri puolilla Suomea, jotka ovat lopettaneet opettajajohtoisen opetuksen ja siirtyneet yhteisölliseen ja osallistavaan opetukseen, ovat havainneet oppilaiden motivaation ja vertaisoppimisen lisääntyneen merkittävästi (Onnistumisen elämyksiä!). Tämä riippumatta siitä, käytetäänkö oppimisvälineinä pelkästään kynää ja paperia vai onko kaikilla oppilailla käytössään henkilökohtaiset tablet-laitteet tai tietokoneet. Opettajat ovat myös todenneet, että he edottomasti jatkavat uudella opetusmenetelmällä.

Myös vuosikymmeniä sitten tehdyt tieteelliset tutkimukset tukevat opettajien tekemiä havaintoja (esim. Bloom, 1984). Olisiko yliopistojen opettajankoulutuslaitosten jo aika havahtua tähän ja uudistettava opettajankoulutustaan?

”Nyt, kun silmäni ovat viimein avautuneet, paluuta vanhaan ei enää ole!” -Helsinkiläisen opettajan huudahdus

Onneksi Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta alkaa näkymään pieniä valonpilkahduksia: Kisälliopetus tarjoaa uuden oppimistavan matematiikan opetukseen.

Onnistumisen elämyksiä, osa 4!

Julkaistu , kirjoittanut
2

”Valtaosa oppilaista on selkeästi innostunut itsenäisestä työskentelystä ja pienryhmätyöskentelystä ja tulokset ovat olleet kokonaisuutena erinomaisia”

Ressun lukion Mika Spåra kokeili yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää syksyllä 2012 MAA1-kurssilla. Tässä hänen kokemuksistaan:

Olin varovaisesti kokeillut luennoimisesta luopumista ja oppilaiden puskemista itseopiskelun pariin syksyllä 2011 ja tulokset olivat polarisoivia. Hyvät oppivat paremmin ja heikoilla oli enemmän vaikeuksia. Tulkitsisin, että tuolloin ohjeistukseni oli puutteellista, jonka seurauksena heikomman eivät tajunneet jutun ideaa, eli eivät ymmärtäneet, että nyt heidän tulee itse tehdä töitä. Loppuvuoden opetin perinteisesti.

Kesän kypsyttelin ajatusta ja aloitin vuoden uudella menetelmällä MAA1-kurssilla. Tein tehtävälistan ja tein etenemisen tueksi ohjeellisen aikataulun. Panostin ensimmäisellä tunnilla menetelmän selittämiseen ja tein selväksi, että vastuu opiskelusta on oppilaalla.

Tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Valtaosa oppilaista on selkeästi innostunut itsenäisestä työskentelystä ja pienryhmätyöskentelystä ja tulokset ovat olleet kokonaisuutena erinomaisia.

Olen myös kohdannut voimakasta vastustusta muutaman oppilaan ja yhden vanhemman suunnasta. Näissä tapauksissa olen tulkinnut, että ongelmana on tuntimuistiinpanojen ja esimerkkien puuttuminen. Kyseessä olevat oppilaat ilmeisesti haluavat, että kirjan asia pureskellaan helposti ”omaksuttavaan” muotoon ja että kaikista ”tärkeistä” asioista on opettajan tekemä esimerkki. Ymmärrän hyvin tuskan, koska kyseiset oppilaat ovat olleet peruskoulussa kiitettäviä opiskelijoita, joiden opiskelu on ilmeisesti perustunut edellä mainitsemiini tapoihin. Onneksi lukiomme on iso ja heillä on jatkossa mahdollisuus valita opettaja, joka käyttää perinteisempiä menetelmiä.

Jatkan samoilla linjoilla ehdottomasti eteenpäin. Seuraavassa jaksossa käytän menetelmää kaikilla kursseillani, MAA2, MAB5 ja MAB7. Minua erityisesti viehättää tässä menetelmässä se, että se vie pohjaa mallioppimiselta ja ulkoa opettelulta, joita olen meillä havainnut. Peruskoulun kiitettävien matematiikan numeroiden takana on selkeästi kahdenlaisia oppilaita. Niitä jotka ovat ymmärtäneet ja osaavat asiat kunnolla ja niitä, joiden muistikapasiteetti on riittänyt pienten koealueiden ulkoa opetteluun ja pinnalliseen oppimiseen.

Onnistumisen elämyksiä, osa 3!

Julkaistu , kirjoittanut
2

”Opetustyyli, jota ei todellakaan voi soveltaa perinteisessä opetuksessa…”

Kuva: Bojan Kontrec

Loimaan lukion opettaja Terhi Raittila kokeili yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää keväällä 2012 lukion MAA11-kurssilla. Tikkurilan lukion Satu Sallinen puolestaan jatkoi menetelmän käyttöä tänä syksynä MAA7-kurssilla. Tässä heidän kokemuksistaan:

Satu Sallinen, Tikkurilan lukio, MAA7-kurssi:

Jatkoin tällä opetusmenetelmällä ja oppilaatkin sen tiesivät etukäteen, eli vähän valikoituivat sen mukaan. Joukossa oli muutama alkuun epäileväinenkin.

Etukäteen pohdin, että mitenköhän MAA7 (ja muut tämän vuoden kurssit) sujuvat, kun derivaatta on aina hankala, mutta nyt näyttää hyvältä! Laitoin kahta eri tasoa olevia tehtäviä ja annoin ohjeeksi: ”helpot” ensin, ennen kuin edes katsotte muita. Suurin osa pääsi koko kirjan läpi neljässä viikossa ja kaksi jälkimmäistä viikkoa meni opiskelemalla samoja asioita uudestaan, mutta nyt ratkomalla vaikeampia tehtäviä.

Tämä tuntuu toimivan tosi hyvin! Asiat, jotka normaalisti tuntuvat olevan opiskelijoille vaikeita, eivät enää olleetkaan, koska ekalla kierroksella he katsoivat vain mistä on kyse, eivätkä yrittäneet heti samalla solveltaa uutta tai tehdä mitään vaikeaa. Toisella kierroksella tehdessään vaikeampia tehtäviä, ne eivät enää olleetkaan vaikeita, koska he olivat jo ehtineet sulatella asiaa ja olivat käyttäneet samoja taitoja jo perustehtävissä pitemmän aikaa. Opetustyyli, jota ei voi todellakaan soveltaa perinteisessä opetuksessa…

Parhaat saivat kaiken tehtyä puolitoista viikkoa ennen koetta (yht. 94 tehtävää), ja heikot ehtivät kyllä tehdä perusjutut just ennen koetta. Hyvin siis menee ja koeviikon jälkeen nähdään, miten opetusmenetelmän käyttö vaikuttaa arvosanoihin.

 

Terhi Raittila, Loimaan lukio, MAA11-kurssi:

Kokeilin opiskelijalähtöistä oppimista MAA11-kurssilla. En pakottanut pienryhmiin, joten pienryhmiä ei syntynyt itsestään. Opiskelijat työskentelivät pääasiassa pareittain, opiskelivat aiheen kirjasta ja tekivät tehtäviä. Minä neuvoin, opastin ja yritin kiinnittää huomiota keskeisiin asioihin mm. kyselemällä, kun huomasin ongelmia.

Kurssilla edettiin omaa tahtia tehtäviä tehden. Oman osaamisen kontrollointi ennen koetta jäi selvästi mietityttämään sekä opiskelijoita, että itseäni. Ehdotus kertaustunneista ennen koetta on ihan hyvä.

Tämä kurssi sopi hyvin toteutettavaksi opiskelijalähtöisesti, koska kyseessä syventävä kurssi ja tavoitteet ovat erilaisia. Lisämateriaalikin olisi ollut osalle tarpeen, mutta tämä olisi pitänyt sopia etukäteen, koska nyt nopeasti työskennelleet kokivat ”vapaa-ajan” kurssin lopussa saavutetuksi eduksi, josta ei haluta luopua :).

Itse aion jatkossa tehdä kurssin tueksi Moodle tms. sivun, jossa on tukimateriaalia ja välikokeita/testejä (vaikkapa sähköisesti palautettavia), joita voi tehdä ja joista saa palautteen kurssin aikana. Tehtäviä oli 64 kpl joista suurin osa teki yli 85%.

Kiitos kovasti uusista ideoista opetuksessa!

Terhi kysyi myös opiskelijoiden kommentteja kurssin jälkeen:

  • ”Pidin paljon kurssin ideasta ja erityisesti siitä, että omasta tehdystä työstä saa kongreettisesti jotakin hyötyä kokeessa. Huonoa on se, että itsenäisesti opiskelemalla ei välttämättä ymmärrä täysin kaikkea.”
  • ”Opiskelu oli erilaista, joka oli hyvä asia. Huonoa oli ehkä se, että jos ehti tehdä kaikki tehtävät ei ollut tekemistä. Minulle näin ei käynyt.”
  • ”Hyvää oli, että sai opiskella omaan tahtiinsa.”
  • ”Tykkäsin opiskella tällä tavalla sillä tuli luettua enemmän kirjaakin.”
  • ”Hyvä ilmapiiri, kaikki saivat edetä omaa tahtiaan, huonoa ei mielestäni ollut mikään.”