”Syksyn aikana oppilaiden opiskelumotivaatio on kohonnut selvästi koko luokalla. Kaikki se aika, mikä ennen meni työrauhan saavuttamiseen, käytetään nyt ryhmäkeskusteluihin aiheesta opettajan kanssa tai ryhmän kesken.”

Teksti ja kuvat: Markus Humaloja

Päivän agenda

Vitosluokkani Veromäen koulussa Vantaalla on opetellut yksilölliseen oppimiseen tähtäävää työskentelytapaa syyslomalta lähtien. Luokka on ihan tavallinen yleisopetuksen luokka, jossa on vajaa parikymmentä oppilasta. Luokka on edistynyt työtavan oppimisessa hienosti ja jo nyt kevätlukukauden alussa on nähtävissä suuria etuja verrattuna entiseen opettajajohtoisempaan työskentelyyn.

Menetelmää käytetään kolmena päivänä viikossa ja kyseisien päivien aamuina oppilaat saavat aina eteensä opettajan suunnitteleman “päivän agendan” (kuva), jossa kerrotaan kyseisenä päivänä opittavat asiat ja annetaan tehtävät.

Oppilaat saavat valita opiskeluryhmänsä yksinkertaisesti istumalla ryhmän kanssa samaan pöytään, jossa työskentelevät koko päivän ja samalla he saavat itse suunnitella, missä järjestyksessä he päivän agendansa suorittavat. He voivat vaihtoehtoisesti myös keskittyä johonkin meneillään olevaan projektiin koulussa, jolloin päivän agendan tehtävät tehdään kotona. Julkaisen agendan Fronter uutisena, joten se on luettavissa kännykällä tms. julkaisusta lähtien.

Uuden asian tullessa eteen pidän päivän aikana opetustuokioita. Opetustuokioon osallistuu melkein kaikki oppilaat ja yritänkin pitää tuokiot lyhyinä. Opetustuokiot ovat lähinnä matikkaa, enkkua ja äikkää. Lisäksi eri aineissa ja aiheissa on meneillään pitkäkestoisempia projekteja. Oppilaat valmistavat animaatioita, esityksiä, videoita ja julisteita eri tarkoituksiin.

Eteneminen eri aineissa

Tällä hetkellä agenda on päiväksi kerrallaan ja oppimisessa etenemisen kontrolli on jatkuvaa. Yritän istuttaa oppilaisiin ajatusta, että mitään ei tehdä hutiloimalla, vaan edetään siinä vauhdissa kun ehditään ja tehdään kaikki tehtävät kunnolla. Eteneminen on kuitenkin kaksijakoista siinä suhteessa, että matikassa ja englannissa koko luokka etenee jakson sisällä samaa vauhtia. Toisaalta biologia-maantieteessä ja fysiikka-kemiassa jokainen etenee jakson omaan tahtiinsa.

Olen tehnyt Fronter-oppimisympäristön ja sähköisen oppikirjan avulla itseohjautuvan materiaalin, jonka avulla oppilaat etenevät jakson läpi ja minä voin seurata jokaisen tekemisiä helposti. Voin myös antaa palautetta järjestelmän avulla. Materiaalissa on tarjolla oppilaalle hyvän osaamisen polku (lue aiheet, tee tehtävät ja kirjoita oppimispäiväkirja) ja kiitettävään arvosanaan tähtäävä oppimisen polku (sovella tietoa, luo materiaalia, opeta muita). Kuvia Fronter-oppimisympäristöstä (klikkaa kuvia suuremmaksi):

Näissä lisätehtävissä on tarjolla esitelmien tekoa, opetusvideoiden kuvaamista (linkki: esimerkki oppilaiden tekemästä videosta), alkuopetuksen oppilaiden opettamista samassa aiheessa ja muita samantyylisiä tehtäviä. Oma roolini koulupäivän aikana on auttaa oppilaita ryhmissä tai ihan kahden kesken.

Välineet

Oppilaat käyttävät useita eri sovelluksia opiskelun aikana (Fronter, GDocs, Peda.net, SanomaPro, jne). Vähitellen myös internet-lähteiden hallinta on kehittynyt. Oppilailla on luokassa käytössään kannettavat tietokoneet kaksi päivää viikossa. Olemme myös kokeilemassa BYOD mallia ja muutama oppilas käyttää omaa laitettaan joka päivä. Kokoamani sähköisen materiaalin opiskelu onnistuu jopa kännykällä tarpeen vaatiessa.

Englannin sanakokeita pelaamme Kahoot! alustalla. Luokassa on käytössä yksi iPad, joka mahdollistaa hienosti erilaisen median tuottamisen. Opetusvideoiden ja muun mediamateriaalin tuottaminen ja jakaminen on nopeaa ja helppoa. Matematiikassa, äidinkielessä ja englannissa on käytössä oppi- ja työkirjat.

Arviointi

Arviointi mukailee etenemisen viitoittamaa jakoa. Matematiikassa ja englannissa teetän oppilailla perinteisen kokeen. Haluan pitää arvioinnin vielä monipuolisena ja siksi en vielä hylkää kokeen tekemistä kokonaan. Oppilaat saattavat joutua tekemään kokeita siirtyessään opettamaltani luokalta eteenpäin tulevaisuudessa. Matikkaan ja enkkuun on myös ostettu koulullamme erittäin toimivat materiaalit, joissa on hyvä työkalu kokeiden muokkaamiseksi. Olen myös harkinnut oppikirjan sallimista kokeessa. Perusteluni on, että haluan oppilaan osaavan soveltaa oppimaansa tietoa sen muistamisen sijasta.

Itseohjautuvissa jaksoissa käytän itsearviointia pääasiallisena arviointikeinona. Olen tehnyt sähköiseen oppimisympäristöön parinkymmenen kysymyksen mittaisen itsearviointilomakkeen, jossa oppilas arvioi opittujen sisältöjen osaamista, oppimista, välineiden käyttöä ja työskentelytaitojaan.

Käyn itsearvioinnin jälkeen lyhyen keskustelun oppilaan kanssa ja sovimme yhdessä oppilaalle jakson arvosanan. Ensimmäinen kokemus itsearvioinnista kertoo, että oppilaat ovat erittäin rehellisiä arvioissaan. Näkemykseni mukaan itsearvioinilla on myös vahva kasvattava vaikutus.

Arvioinnin ja oppiaineissa tarjottavien polkujen taustalla on Bloomin taksonomian mukainen ajattelu ja oppilaan omasta oppimisesta kantaman vastuun korostaminen.

Havainnoitua

Odotan kysymystä: Miten tämä vaikuttaa oppimiseen ja miten erilaiset oppijat pärjäävät?

Syksyn aikana oppilaiden opiskelumotivaatio on kohonnut selvästi koko luokalla. Kaikki se aika, mikä ennen meni työrauhan saavuttamiseen, käytetään nyt ryhmäkeskusteluihin aiheesta opettajan kanssa tai ryhmän kesken. Kyse on kuitenkin viidesluokkalaisista oppilaista ja aina tämä utopia ei tapahdu. Joskus oppilas on väsynyt eikä jaksa opiskella. Työskentelytapa mahdollistaa kuitenkin joustavan etenemisen ilman Wilma-merkinnän pelkoa.

Noin kolmasosa oppilaista on selkeästi hyötynyt tästä työskentelytavasta. He ehtivät oppimaan huomattavasti laajemmin asioita kuin aikataulutetussa opettajajohtoisessa työskentelytavassa. Viidesosalle oman työn suunnittelu ja keskittyminen työskentelyyn tuottaa vaikeuksia. Tämä viidesosa on täsmälleen samassa jamassa myös opettajajohtoisessa työskentelyssä.

Nykyinen työskentelytapa antaa opettajalle enemmän aikaa suunnitella etenemistä näiden oppilaiden kanssa ja ohjata näitä työskentelemään päivän aikana. Kaikenkaikkiaan Kirsti Lonka osuu mielestäni asian ytimeen lauseellaan: “Oppilaiden älyllinen potentiaali on koulun vähiten käytetty voimavara.”

Mitä jatkossa?

Jatkossa haluan kehittää oppilaan oman työn suunnittelua antamalla enemmän vapauksia etenemiseen myös matikassa, enkussa ja äidinkielessä (viikon agenda, tms). Tähän askeleeseen tarvitsen kuitenkin vielä lisää toimivaa materiaalia. Haluan myös syventää oppilaiden tiedonkäsittelytaitoja itseohjautuvan opiskelun tukemiseksi. Haluaisin myös kehittää oppimisympäristöä lähemmäksi työskentelytapaa. Esittämäni opiskelutavat huutavat luokkahuoneeseen uusia elementtejä, ryhmätyökabinetteja, studionurkkaa, yms.

Markus Humaloja
Veromäen koulu 5A, Vantaa
@mhumaloja