Osaamisen näyttö ja itsearviointi perinteisen kokeen tilalla vieraiden kielien opetuksessa

Suurin ajatustavan muutos itselleni oli tuoda opettamiseen läpinäkyvyyttä ja ennakointia. Oppilaan ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa siihen, että hän yrittää arvailla minun ajatuksiani ja mitä minä ehkä kysyn läksynä tai kokeessa.”

Teksti: Satu Harjunen

Oppimisen esteiden poistamista

Olen kieltenopettaja ja erityisopettaja. Työskentelen Joutsenon koulussa ja lukiossa Lappeenrannassa. Viime vuosina on usein tuntunut siltä, että osa oppilaista ikään kuin sanoutuu irti koulun tarjoamasta opetuksesta. Koulun käytänteillä voidaan joko poistaa oppimisen esteitä tai rakentaa niitä.

Vieraissa kielissä ajatus kielen eri osa-alueiden harjoittelemisesta ja testaamisesta on tehokkaan kuuloista ja hyväntahtoista. Sirpaleisuus ja tietyn ajan varaaminen yhden taitoalueen harjoittamiselle jättää kuitenkin monelle keskitasoiselle ja sitä heikommalle oppilaalle tunteen, ettei osaa kieltä juuri yhtään. Tämä voi tapahtua varsin hyvän ja ahkeran opintojakson päätteeksi esim. kokeessa. Silloin usein testataan luetun ymmärtämistä, kielioppia, kirjoittamista, sanaston muistamista, kuullun ymmärtämistä ja oikeinkirjoitusta hyvin tiiviissä paketissa. On selvää, että matala mieliala heikosta tuloksesta ei kannusta jatkamaan ponnistelua oman oppimisensa hyväksi.

Miten voin poistaa oppimista estäviä käytänteitä? Miten voin antaa oppimista kokonaisvaltaisesti oppilaan haltuun? Mikä tuntuisi sekä minun että oppilaan ajan hyödyntämiseltä? Näitä ajatuksia risteili mielessäni, kun tutustuin Pekka Peuran kirjoituksiin yksilöllisestä matematiikan opiskelusta. Pekan ajatukset kannustivat itseäni vielä konkreettisempiin muutoksiin kielten tunneilla.

Mitä aloin tehdä toisin?

Halusin häivyttää omaa rooliani oppilaan ja hänen oppimisensa väliltä. Aloin ensin pyytää ns. näyttöjä perinteisten kokeiden sijaan. Näyttöihin saa valmistautua vieraskielisen materiaalin, eri menetelmien ja oman osaamistason kautta. Se on koko opetuksen ydin.

Minä opettajana voin näyttää ns. “kokeen”, eli osaamisen näytössä vaaditut asiat heti opintojakson alussa (linkki: 9.lk:n näyttökoe, jonka voi näyttää oppilaille etukäteen), sillä se on vain oppillaan etu, jos hän motivoituu harjoittelemaan juuri “kokeessa” kysyttyä tien neuvomista tai omasta koulusta kertomista useilla eri tavoilla.

ru_lukuohje

Itsearviointi on ollut keskeinen osa näitä näyttöjä, ja sitä mallinnan oppilaille (itsearviointilomakeen näkee kokonaisuudessaan yllä olevasta näyttökoe-linkistä).

ru_itsearviointi

Joka tunnilla minun tehtäväni on muotoilla päivän aihe siten, että oppilas on lopulta käyttänyt kohdekieltä todenmukaisessa tilanteessa. Sen lisäksi oppisisältö on OPS:in tavoitteiden mukainen (linkki: esimerkki yhden oppitunnin tuntisuunnitelmasta).

Mikä on muuttunut?

Oppilaat tutkivat vieraskielistä tekstiä ja kielioppia sen takia, että voivat käyttää sitä tunnin aikana johonkin omaan vieraalla kielellä tehtyyn tuotokseensa. Sanastoa jaotellaan heti sen mukaan, mikä tuntuu helpolta / vaativalta. Suomeksi ei kirjoiteta mitään.

Työkirjan tehtävistä parhaimmiksi ovat osoittautuneet ne, jotka aiemmin olisin hypännyt yli liian vaikeina tai liikaa aikaa vievinä. Perinteiset kirjan sanastotehtävät olen korvannut lähes kokonaan omien lauseiden tekemisellä. Apuna voi olla esimerkiksi kuva tai miellekartta kirjan tekstistä. Tuntityön punainen lanka on se, että epävarmuutta kielen opiskelussa on opeteltava sietämään ja että pienet virheet harvoin raunioittavat koko viestin.

Suurin ajatustavan muutos itselleni oli tuoda opettamiseen läpinäkyvyyttä ja ennakointia. Oppilaan ei tarvitse käyttää aikaa ja energiaa siihen, että hän yrittää arvailla minun ajatuksiani ja mitä minä ehkä kysyn läksynä tai kokeessa. Esim. hänen ei tarvitse arvailla, mitä sanoja, mitä rakenteita, millaisia käännöslauseita tai millaisia kielioppeja ehkä kysyn annetusta lukualueesta. Hän voi itse valmistautua näyttökokeeseen keräämällä sanaston ja rakenteen, joilla aikoo näyttää osaamistaan, sekä harjoittelemalla niitä etukäteen itselleen parhaalla tavalla.

Huomioita

Hyvä oppilas voi edetä vaativaan kielenkäyttöön joka tunti. Heikommat oppilaat ovat ylittäneet itsensä jatkuvasti. Huomaan, että aiemmin he ovat päätyneet tekemään melko mekaanisia tehtävätyyppejä. Nyt he kaikki ovat tuottaneet edes vähän kohdekielellä tekstiä, jolla tulisi toimeenkin oikeassa tilanteessa.

Oppiaineen vastustusta ja laiskottelua on vähemmän. Työkirja jää usein hyvin vähälle käytölle. Kielioppia olen siis pitänyt mukana sen verran kuin se luontevasti on ollut tarpeen, Pääsääntöisesti tulokset ja mielekkyys tuntuvat olevan nousussa. Mikä mukavinta, itselläni on innostunut ja helpottunut olo. Voin olla oppimisen ohjaaja, ja kuormaa kiskoo itse oppilas. Tämä tuntuu erittäin oikealta tieltä.

(Lisätietoja: satu.harjunen (at) lappeenranta.fi tai pekka.peura (at) maot.fi)

6 vastausta artikkeliin ”Osaamisen näyttö ja itsearviointi perinteisen kokeen tilalla vieraiden kielien opetuksessa

  1. Vaikuttaa tosi hyvältä järjestelmältä! Teki heti itsekin mieli kokeilla 🙂 Kiva kun mukana on linkki kokeeseen yms. niin näkee miltä näyttää käytännössä.

    • Hei, huomaan tämän kysymyksen nyt kovin myöhään, anteeksi! Valitettavasti ei ole ollut mahdollisuutta kuin jutella heidän kanssaan. Tosin nyt, kun ”näyttöjä” on tullut kehiteltyä eteenpäin jatkuvan arvioinnin suuntaan, niin myös tämä näyttökoe alkaa jäädä väkisin pois. Tilalla on useita erilaisia näyttötapoja, jotka kytkeytyvät käsiteltäviin teemoihin. Tämä kyllä edelleen yhtenä kokoavana esim. vuosiluokan päätteeksi.

  2. Hei!
    Olen vasta ottamassa ensiaskeleitani tällä tiellä, mutta tämä vaikuttaa sellaiselta jutulta, että olisi väärin olla kokeilematta! Kaikki vinkit ovat siis tervetulleita!

    Tutustuin tuohon ysiluokan näyttökokeeseen ja totesin, että sehän olisi aivan loistava tapa testata kymppiluokan oppilaita, joilla monesti on motivaatio ja oppimistuloksetkin heikoimpia kuin monella muulla oppilaalla. Kun alusta asti on tiedossa selkeä päämäärä (ts. ’kokeessa’ testattavat asiat), on oppilaan varmasti mielekkäämpää lähteä opiskelemaan. Katselin tuota listaa kokeeseen opiskeltavista asioista ja mietin, missä vaiheessa olet antanut opiskelijoille sen nähtäväksi? Heti jakson/kurssin alussa? Oletko jättänyt kieliopin erillisenä juttuna kokonaan pois kokeesta?

    Kiitoksia erittäin inspiroivasta kirjoituksesta!

    • Hei,
      lukuohjeen voi hyvin antaa vaikka heti opintojakson aluksi. Koska olen käyttänyt tätä tapaa nimenomaan heikosti motivoituneiden oppilaiden kanssa, niin kieliopin testaamisen olen jättänyt. Sitä on tavoiteltu sen verran, mitä viestintä vaatii. Nyt kun näyttökokeiden aloittamisesta on jo kulunut aikaa, niin huomaan päätyneeni lähes kokonaan pois kokeista tai niistä on tullut vapaaehtoisia. Näyttäminen tapahtuu jatkuvasti tunnilla eri tavoin, esim. valitsemalla eri tason tehtäviä. Oman arvosanatavoitteen ja siihen liittyvien tavoitteiden merkitys on mennyt yli kokeiden painoarvon. Tekeminen on tärkeintä. Pidän kuitenkin heikosti motivoituneelle oppilaalle tätä tapaa aika perussettinä. Selkeänä apuna tavoitteenasettelussa sekä opintopolkuna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *