Humanity Learning – ihmislähtöinen oppiminen

Peura on aiemmin käyttänyt opetusmenetelmästään nimitystä yksilöllisen oppimisen opetusmalli. Toivolan tutkimus kuitenkin osoittaa, että toiminnan taustalla on paljon laajempia kokonaisuuksia, kuin mitä nimitys antaa olettaa. Toivola havaitsi, että Peuran oppimiskulttuurissa yhdistyy kaksi vastakkaista näkemystä: yksilöllinen ja yhteisöllinen. Lisäksi merkittävänä osana pedagogista ajattelua on oppimisen inhimillistäminen.

”Yhteisöllisen oppimisen avulla pystytään selittämään kaikki muut mallin kategoriat. Oppimisen inhimillistäminen esiintyy puolestaan sateenvarjokäsitteenä koko oppimiskulttuurille. Tähän asti käytetty nimitys yksilöllinen oppiminen ei riitä kuvaamaan Peuran pedagogista ajattelua kokonaisuutena, minkä johdosta mallista käytetään tässä artikkelissa nimitystä ihmislähtöinen oppiminen (humanity learning).”

Ihmislähtöisen oppimisen teoreettinen malli (Vihreällä on kuvattu oppilas yksilönä, oranssilla yhteisöllinen oppiminen ja sinisellä opettajan toiminta.)

 ”Ihmislähtöisen oppimisen teoria muodostuu kolmesta keskeisestä kategoriasta: oppilaan toiminnasta yksilönä, yhteisöllisestä oppimisesta ja opettajan toiminnasta. Oppimiskulttuurin toiminnan edellytys on yhteisöllinen oppiminen, josta kumpuaa voimavara niin yksilölliseen oppimiseen kuin oppimiskulttuurin kehittämiseen.”

Yhteisöllisessä oppimisessa oppilasryhmän heterogeenisuus nähdään voimavarana, ja oppilaan oikea-aikainen tukeminen (scaffolding) tulee todennäköisemmäksi, koska oppilailla on opettajan lisäksi vertaistuki resurssinaan. Myös matemaattisen identiteetin kehittymisessä yhteisöllä on suuri merkitys.

”Koska identiteetti vaatii muodostuakseen vuorovaikutusta, on luokkahuoneessa tapahtuvilla kokemuksilla ja siten matematiikan oppimiskulttuurilla keskeinen merkitys sille näkeekö oppilas itseään kelvollisena matematiikan oppijana.”

Opettaja voi myös toiminnallaan tukea oppimisen lisäksi oppilaiden ihmiseksi kasvamista.

”Koulu ei ole nuorille ainoastaan tietojen ja taitojen opiskelupaikka, vaan siellä nuoret rakentavat käsitystä itsestään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Oppilaat, jotka tuntevat kuuluvansa kouluun ja kokevat opettajan oikeudenmukaisena ja tasapuolisena, menestyvät koulussa paremmin. Luokissa, joissa opettaja opetuksellaan pyrkii tukemaan ja kehittämään oppilaidensa itsenäisyyttä, on motivoituneempia ja omiin kykyihinsä luottavaisempia oppilaita kuin luokissa, joissa opettaja pyrkii säilyttämään kontrollin.

Tutkimuksen jatko

Suunnitelmat opetuksen kehittämisessä ja kehityksen tutkimisessa ulottuvat pitkälle. Tässä vaiheessa vasta Peuran pedagoginen ajattelu on saatu mallinnettua. Seuraavat askeleet ovat:

• Muutaman muun vastaavanlaista opetusmallia hyödyntävän, ala- ja yläkoulujen opettajan käyttöteorioiden mallintaminen ja vertaaminen Peuran ajatusmalliin. (Aloitettu)
• Käytännön tutkimukset siitä, mitkä Peuran pedagogisen ajatusmallin osista toteutuvat oikeasti hänen opetuksessaan ja mitkä eivät. (Aloitettu)
• Opetuskäytänteiden ja toimintakulttuurin kehittäminen vastaamaan kunkin opettajan (alakoulu, yläkoulu ja lukio) pedagogista ajattelua paremmin. (Tulossa)

Opetusmenetelmien kehittymisestä ja tieteellisistä havainnoista julkaisemme uutta tietoa tämän blogin kautta aina sitä saatuamme. Tässä vaiheessa suosittelen kaikkia aiheesta kiinnostuneita lukemaan Toivolan artikkelin kokonaisuudessaan tästä linkistä.