Koulukorjaamon videolinkit

Teimme yhteistyössä Ylen kanssa Koulukorjaamo-dokumenttisarjan, jonka tavoitteena oli tutkailla sekä luokanopettajan että aineenopettajan näkökulmasta, miten oman opettajuuden kehittäminen oppijalähtöisempään toimintamalliin sujuu käytännössä.

Kaikki seitsemän jaksoa ovat katsottavissa Yle Areenassa, mutta ne ovat sieltä hieman hankalasti löydettävissä. Tässä ne ovat järjestyksessä ja teemoittain:

  1. Esittely (7:57)
  2. Suunnittelu (8:23)
  3. Oppimateriaalit (5:40)
  4. Digiloikka (6:32)
  5. Vuorovaikutus (6:20)
  6. Arviointi (6:29)
  7. Päätösjakso (8:27)

Kiitän Ylen erittäin päteviä toimittajia mukavasta yhteistyöstä! Kevään aikana opimme itsekin taas paljon opettamisesta ja oppimisesta. Sarja on nyt päätöksessään, mutta kehitystyö entistäkin paremman koulun puolesta jatkuu tarmokkaasti tästäkin eteenpäin.

Yksilöllisen oppimisen mallia kokeilleet opettajat jatkavat menetelmän hyödyntämistä

”Oppituntien valmistelutyö muuttui kevyemmäksi, eikä kurinpitoon kulu niin paljon energiaa, kun täydellistä hiljaisuutta ei tavoitellakaan.”

Helsingin yliopiston opiskelijat Johanna Järnström ja Aurora Toivanen julkaisivat keväällä 2013 seminaaritutkielman ”Etu-Töölön lukiossa toteutetun yksilöllisen oppimisen mallin opetuskokeilun arviointi”. Seminaaritutkielmaan voit tutustua tästä linkistä.

Kokeilu

Opetuskokeilussa neljä Etu-Töölön lukion opettajaa käytti yksilöllisen oppimisen mallia kuudella lyhyen matematiikan kurssilla. Kurssien alussa opiskelijat ohjeistettiin uuteen opiskelumenetelmään korostaen etenemisen omatahtisuutta, opiskeltavien asioiden ymmärtämistä ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä sekä vastuun kantamista omasta opiskelusta, oppimisesta, ajankäytöstä ja avun hankkimisesta. Opiskelijat jakautuivat työskentelemään pienissä ryhmissä tai parin kanssa ja heitä neuvottiin myös yhteisten opiskelutavoitteiden asettamiseen.

Opiskelun tukena opiskelijoilla oli kirjalliset ohjeet, joissa kurssin sisältö oli jaettu osa-alueisiin ja jokaiselle osa-alueelle oli merkitty oppikirjasta suoritettavat tehtävät. Tehtävät oli jaoteltu perustehtäviin ja syventäviin/haastavampiin tehtäviin. Oppitunneilla ei ollut ollenkaan kaikille yhtäaikaista teoriaopetusta, vaan opettajat avustivat apua tarvitsevia opiskelijoita yksilöllisesti tai pienryhmäkohtaisesti niissä asioissa tai tehtävissä, joissa nämä tarvitsivat tukea.

Opiskelijoiden kokemukset

Vastausten perusteella suurin osa piti yksilöllisen oppimisen menetelmän parhaana puolena sen opiskelun tuomaa vapautta ja erityisesti mahdollisuutta edetä omaan tahtiin. Menetelmän huonoimpana puolena pidettiin puolestaan sitä, että uudet asiat piti opiskella itsenäisesti. Uusien asioiden prosessointi ilman valmiita vastauksia tai esimerkkejä koettiin haastavaksi.

Vastausten perusteella 52,5 % opiskelijoista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että he oppivat enemmän pienryhmissä kuin yksin opiskellessa. 25 % puolestaan oli osittain tai täysin erimieltä. 57,5 % piti omatahtista oppimista hyvänä toimintatapana, mutta 45,6 % opiskelijoista kaipasi silti opettajan antamaa aikataulua. 76 % kuitenkin piti parempana sitä, että opettaja opettaisi kaikkia yhtäaikaisesti ja vain 31 % ilmaisi halukkuutta jatkaa puhtaasti samalla menetelmällä seuraavilla kursseilla.

Opettajien kokemukset

Opettajat kokivat menetelmän erittäin hyväksi, vaikka suurehkot opetusryhmät (28-38 oppilasta) koettiinkin haasteellisiksi. Opettajan työ oppitunnilla koettiin mielekkääksi, koska työ kohdistuu opiskelijan auttamiseen ja apua pyytänyt opiskelija on yleensä valmis ottamaan avun vastaan. Tällöin ”pakkosyöttö” vähenee. Opettajat huomasivat myös opiskelijoiden käyttävän oppitunneilla enemmän aikaa oikeasti matematiikan tehtävien ratkomiseen aikaisempaan verrattuna.

Oppituntien valmistelutyö muuttui kevyemmäksi, eikä kurinpitoon kulu niin paljon energiaa, kun täydellistä hiljaisuutta ei tavoitellakaan. Kaikki kokeilun opettajat kertoivat jatkaneensa yksilöllisen oppimisen mallin käyttöä ja suunnittelevansa tekevänsä niin myös jatkossa, mahdollisesti jonkinlaisena yhdistelmänä perinteisen opetusmallin kanssa.

Lue tutkimustulokset kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Kokemuksia oppimaan ohjaamisesta Salon lukiossa – onnistumisen elämyksiä, osa 8!

”Ohjaamisen koin todella mielekkääksi, koska jokaisen kohdalla ohjaus alkoi juuri oppilaalle oikealta tasolta ja minulla oli aikaa kuunnella heidän ajatuksiaan. Aistin, että jotkut oppilaista selvästi innostuivat matematiikan opiskelusta sekä oppivat luottamaan taitoihinsa.”

Salon lukion opettaja Marika Toivola kokeili ja sovelsi yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää kolmella lyhyen matematiikan kurssilla. Hänen päänäkökulmanaan oli oppimaan ohjaaminen. Tässä otteita hänen kokemuksistaan (lue koko teksti täältä):

Kokeilu

Opetuskokeilu suoritettiin Salon lukion viidennessä jaksossa 14.2.–28.3.2013 yhdellä MAB2-kurssilla (23 opiskelijaa) ja kahdella MAB3-kurssilla (yht. 51 opiskelijaa). Aluksi en pitänyt mitään yhteistä opetussessiota, jotta saisin oppilaat lukemaan teorioita. Muutaman tunnin jälkeen valitsin aina tunnin alussa yhden laskun tehtävien puolelta, jonka laskin yhteisesti. Tällä halusin tuoda esiin ajatusketjun, jonka laskun ratkaiseminen vaatii, sekä painottaa sitä, miten laskujen vaiheet merkitään ja mitä hyvän vastauksen tulee sisältää.

Toinen asia, johon panostin, oli omien virheiden huomioiminen ja esiin nostaminen. Yleinen ohje oli, ettei omia laskuvirheitä saa pyyhkiä pois, vaan nämä tuli merkitä selvästi jollain värikynällä ja nostaa laskusta esille. Alapuolelle virheet tuli sitten korjata ja laskea lasku oikein. Näin oppilaat huomioivat oman virheellisen ajatusketjun ja nostavat sen esille, ettei sama toistuisi.

Perinteisessä opetustyylissä oppilas saa elää sen harhakuvitelman kanssa, että opetus etenee opettajan siirtyessä asiasta toiseen riippumatta siitä, onko oppimista oikeasti tapahtunut. Tällä menetelmällä pyrittiin estämään näennäisoppiminen, autettiin oppilaita havaitsemaan omat tiedolliset ja taidolliset vahvuudet ja heikkoudet sekä kehitettiin oppilaiden opiskelutaitoja matematiikan oppimisen ohella.

Kokemuksia

Osa oppilaista pyysi apuani kiitettävästi ja oli selvästi ymmärtänyt opetustyylin idean. Ohjaamisen koin todella mielekkääksi, koska jokaisen kohdalla ohjaus alkoi juuri oppilaalle oikealta tasolta ja minulla oli aikaa kuunnella heidän ajatuksiaan. Oppilaista tuli itselleni paljon läheisempiä. Aistin, että jotkut oppilaista selvästi innostuivat matematiikan opiskelusta sekä oppivat luottamaan taitoihinsa, mikä tulee hyvin esille myös kyselytutkimuksen (löytyy alkuperäisestä tekstistä) avoimissa vastauksissa. Valitettavasti osa oppilaista ei kertaakaan pyytänyt neuvoa.

Kurssin lopussa teetin loppukyselyn, johon vastasi kaikkiaan 71 oppilasta. Ainoastaan kaksi oppilasta heistä kaipasi kotitehtävien tekemistä taululle. Itse en kotitehtävien teettämisestä taululle juurikaan pidä. Siihen kuluu mielestäni liikaa aikaa hyötyyn nähden, eikä se palvele eriyttämisen ideaa ollenkaan. Ensimmäisen kokeilujakson jälkeen oppilaista 30 olisi halunnut jatkaa matematiikan opiskelua oppimaan ohjaamisen menetelmällä ja 41 perinteisellä menetelmällä. Kaikki perinteisen menetelmän kannattajat eivät olleet varmoja valinnastaan. Oppilaiden mielipiteiden jakautuminen on esitetty kuvassa 1. 

oppilaiden_mielipiteiden_jakautuminen

Kuva 1. Oppilaiden mielipiteiden jakautuminen

Suurin pettymys minulle oppimistyylin soveltamisessa oli, että niin iso osa oppilaista ei lukenut teorioita kotona. Käytin paljon aikaa menetelmän kertomiseen ja perustelemiseen oppilaille. Lähes kaikki olivat ymmärtäneet idean, mutta eivät kuitenkaan toimineet ohjeiden mukaan. Eräs syy tähän saattoi olla se, että annoin teorian opiskelun kotiläksyksi. Pääsääntöisesti etenimme kappale per tunti vauhtia, koska kurssi piti käydä kyseisen jakson aikana. En opeta heille enää seuraavaa kurssia. Kun oppilailla on täysi vapaus edetä omaan tahtiinsa, saattavat he mielellään lueskella teorioita myös oppitunneilla ja saada vaihtelua tehtävien tekemiselle. Muutama oppilas kommentoi pelkkien laskujen tekemistä liian raskaaksi.

Minut menetelmä on kuitenkin vakuuttanut ja lisännyt opettamisen iloa. Kiireen tuntua ei ole. Tuntisuunnitelmia ei tarvitse tehdä, mutta kaikki asiat pitää luonnollisesti hallita. Asiahallinta pitää perinteiseen tapaan verrattuna olla jopa parempaa ja syvällisempää, koska ei pysty kontrolloimaan asioiden etenemistä.

Oppilaiden kokemuksia

”Olen laskenut huomattavasti enemmän tehtäviä ja olen ymmärtänyt laskut paremmin ja kaiken lisäksi oppinutkin jotain.”

”Laskut olen ymmärtänyt paremmin ja huomaan omat virheeni helpommin.”

”Olen aina pitänyt matikasta, mutta tunnit olen kokenut pitkästyttäviksi, mutta nyt olen viihtynyt paremmin.”

”Pidän matikasta enemmän kuin ennen. En vihaa sitä enää!”

”Ennen pidin sitä vaikeana ja en pitänyt matikan opiskelusta yhtään, mutta nyt se on kohtalaisen helppoa ja pidän sen opiskelusta.”

”Kurssi on muuttanut asennoitumistani ja suhdettani matematiikkaan huonompaan suuntaan.”

”Ei ole kiva tulla tunnilla vaan laskemaan. Jos olisi kirjoitettavaa taululta, tulisi tuntiosallistumistakin enemmän.”

”Uudempi tapa tuntuu mukavammalta ja vapaammalta. Siirtää vastuuta enemmän oppilaille.”

”Uuden avulla opin ymmärtämään matikkaa ja koska keskittymiseni on melko huono, niin uudella menetelmällä ei tarvitse väkisin keskittyä oppimiseen, joka menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja teorioita saa myös harjoitella enemmän käytännössä.”

”Vanhalla oppii paremmin teoriaa kuin uudella menetelmällä.”

”Vaikeampien tehtävien tekeminen on vaikeampaa tällä tyylillä.”

”Opettajan kuluu tunneilla opettaa eikä laittaa oppilaita opiskelemaan uusi asia itse kotona.”

”Ei kukaan tyhjästä ja ilman opettajan esimerkkejä opi, eikä myöskään vain kirjan tekstin ja kirjan esimerkkien kautta.”

”Mielestäni on väärin lukea teoriaa kotona ja laskea koulussa. Opettajille maksetaan palkkaa, että ne opettais.”

”Tähän uuteen menetelmään en kaipaa mitään muutosta, mutta opettajat, jotka opettavat perinteisellä tavalla, voisivat antaa halukkaille opiskelijoille mahdollisuuden uuden menetelmän käyttöön.”

”Uuden menetelmän voisi ottaa käyttöön myös muiden opettajien kohdalla. Ja opettajan pitäisi myös kehua oppilasta eikä syytellä tätä virheistä. Jos näin tekee, oppilaan opiskelu varmasti kärsii.”

”Kirjan sisältö loppui mielestäni kesken.”

”Pidin kurssista ja opetusmenetelmästä paljon!!”

”Opettaja osasi yksinkertaistaa uudet asiat todella hyvin. Ymmärsin mitä lasken ja missä tulen laskuja ehkä joskus tarvitsemaan. Opetus.tv oli plussaa.”

(Oppilaiden kokemuksia voit lukea enemmän täältä)