Menetelmää kokeiltu jo yli 20 oppilaitoksessa – kuka tutkisi tätä mielenkiintoista havaintoa?

Perinteisen opetusmenetelmän haastavaa yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää on kokeiltu ja sovellettu eri tavoin jo yli 20 eri oppilaitoksessa (alakoulu, yläkoulu, lukio ja AMK). Menetelmää on sovellettu menestyksekkäästi sekä tietotekniikkaa ja Opetus.tv:n videoita hyödyntäen että ihan vain kynää ja paperia käyttäen.

yoo_menetelma

Lähde: Aurora Toivanen, pro gradu 2012.

Lukiessani opettajien minulle lähettämiä kertomuksia kokemuksistaan huomasin tiettyjen opettajien tekemien havaintojen toistuvan säännöllisesti

  • Oppilaat innostuvat matematiikasta ja motivoituvat harjoittelemaan ja laskemaan huomattavasti aiempaa enemmän.
  • Arvosanat paranevat hieman tai kohtalaisesti verrattuna saman opettajan opettamaan verrokkiryhmään.
  • Kiireen tuntu katoaa sekä oppilailta että opettajalta.

Näiden lisäksi havaitsin yhden mielenkiintoisen ja tutkimisen arvoisen asian. Lievä enemmistö opettajista raportoi innoissaan, että kaikki tai lähes kaikki oppilaat tykästyivät uuteen opetusmenetelmään ja he halusivat ehdottomasti jatkaa samalla menetelmällä myös seuraavilla kursseillaan. Vastaavasti lievä vähemmistö opettajista raportoi minulle, että karkeasti arvioiden noin puolet oppilaista olivat innoissaan menetelmästä ja he kommentoivat kiinnostuksen matematiikkaan heränneen ihan uudelle tasolle, mutta puolet oppilaista taas eivät tykänneet uudesta menetelmästä ja he haluaisivat palata vanhaan opettajajohtoiseen menetelmään. Mitkä seikat johtavat tähän kahtiajakautuneeseen tunnelmaan?

Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat:

  1.  Miten opettaja ottaa uuden opetusmenetelmän käyttöön ja miten hän toimii kurssin edetessä, kun seurauksena on, että lähes kaikki oppilaista innostuvat matematiikasta ja he haluavat jatkaa samalla menetelmällä myös seuraavilla kursseilla?
  2. Miten opettaja vastaavasti soveltaa opetusmenetelmää, kun kurssin jälkeen puolet oppilaista haluaa ehdottomasti jatkaa uudella menetelmällä ja puolet oppilaista haluavat palata vanhaan?

Olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö molemmissa tilanteissa joitain yhdistäviä tekijöitä (opettajasta riippumattomia ulkoisia tekijöitä tai opettajan toiminnasta riippuvia tekijöitä), jotka johtavat jompaan kumpaan lopputulokseen. Tämän tutkimuksen avulla opettajat saisivat arvokasta tietoa siitä, miten voisi toimia ”oikein”, jotta lähes kaikki oppilaista motivoituisivat matematiikan opiskelusta ja he olisivat tyytyväisiä saamaansa opetukseen.

Jos tunnet jonkun graduaan aloittelevan opiskelijan, vinkkaa tämä juttu hänelle. Tai jos olet gradun tekemistä aloitteleva opiskelija ilman gradun aihetta ja tämä tai joku tähän liittyvä aihe kiinnostaa sinua, ota yhteyttä (pekka.peura (at) maot.fi).

2 vastausta artikkeliin ”Menetelmää kokeiltu jo yli 20 oppilaitoksessa – kuka tutkisi tätä mielenkiintoista havaintoa?

  1. Kiinnostava juttu, mutta haluaisin kritisoida tutkimusastelmaa sen yksioikoisuuden vuoksi. Aivan kuin opettajat opettaisivat täysin samalla tavalla ennen uuden menetelmän käyttöönottoa. Jotkut opettajat saattavat jo käyttää oppilaillensa paremmin soveltuvaa metodia kuin yksilöllisen oppimisen opetusmenetelmää, toiset taas heikommin soveltuvaa ja jo tästä voi syntyä huomattavia eroja. Jos lähtökohdat eroavat huimasti, on erikoista lähteä vertailemaan soveltamistapoja ja -medioita keskenään (esim. koska myös aiemman metodiikan ja valitun soveltamistavan välillä voi olla relaatio).

    • Loistava näkökulma, joka on syytä ottaa huomioon tätä tutkittaessa! Itseäni kiinnostaa lähinnä, löytyykö useista eri menetelmistä ja niiden soveltamisesta jotain yhteisiä käytännössä helposti toteutettavia tekijöitä, jotka motivoivat oppilaita opiskelemaan ahkerasti. Eri menetelmät varmasti motivoivat eri oppiloita eri tavoin. Olisi kiva seuloa käytännössä parhaimmaksi havaitut käytänteet, jotta omaa opetusta saisi kehitettyä nykyisestä vieläkin paremmaksi. Kehittymisvaraa on paljon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *